Rosa sorvin äärellä, osa 8: Viherrakentaminen
- 18/09/2025
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista Kestävän kehityksen keskuksen Viherrakentamisessa.
Minun kesäni oli ja meni – lomaakin sain viettää. Syyskausi puolestaan on alkanut töissä pienessä iloisessa ”hässäkässä” (= tehtävää riittää), joten Hietasaaren luontoympäristö työntekopaikkana oli ajatuksena voimaannuttava. Tiesin jo edelliseltä tutustumiskerraltani – Hietan Vihernikkareista – että luonnossa työskentely antaa minulle seesteistä oloa ja uutta puhtia työarkeen. Näiden muistikuvien innostamana lähdin luonnontöihin rentoutumaan – väheksymättä kuitenkaan sitä, että viherrakentamisessa tehdään oikeasti fyysistä työtä.
Viherrakentamisen palvelumme sijaitsee Hietasaaressa, Hietan toimipaikassamme. KeKen Viherrakentaminen työllistää vuosittain noin viitisentoista työntekijää. Viherrakentamisessa tehdään töitä niin KeKen omien kuin sopimuskumppanien projektien parissa. Tunnetuin sopimuskumppanimme on Oulun kaupunki, jolle teemme erityisesti retkeilyreittejä: huollamme sekä rakennamme pitkospuita, istumapaikkoja ja nuotiopaikkoja.
Saapuessani Hietan alueelle minut vastaanotti Viherrakentamisen esihenkilö Antti Kostamo, jolta sain alkuun tutustumiskierroksen palvelun toiminnasta sekä tietoa lähiaikojen työtehtävistä. Antilla on kokemusta KeKen tehtävistä jo melkein vuosikymmenen ajalta, joten näkemystä ja tuntemusta kokonaisuuteen löytyy.
Viherrakentamisessa toimitaan erityisesti ulkotöiden parissa. Viherrakentaminen mielletään usein vain pihojen, puutarhojen ja puistojen rakentamiseen ja hoitoon, mutta siihen kuuluu myös erilaisten piharakenteiden tekoa, kuten terassien tai pitkospuiden rakentamista. Tavoitteena on luoda, KeKen ideologian mukaisesti, kestäviä ja ekologisesti tuotettuja viihtyisiä ulkotiloja.
Esittelykierroksen lomassa joimme aamukahvit. Sen jälkeen sain siitä sitten suoraan mukaan peltorit (eli suojakuulokkeet), ja lähdimme kävelemään kohti merenrantaa, missä päivän työkohteeni kuulemma sijaitsi. Mutta eihän se niin suoraviivaista siirtymistä ollutkaan, sillä pitihän minun jäädä ihailemaan viereiseen metsäalueeseen valmisteilla olevaa Terveysmetsäpolkua – olenhan jo etukäteen kovasti asiasta kuullutkin. Terveysmetsäpolku on yksi yhdeksästä kohteesta, jonka Oulun kaupunkilaiset valitsivat toteutettavaksi tämän vuoden osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä. Terveysmetsäpolulle luodaan esteettömiä kulkureittejä ja alueelle myös lisätään muun muassa penkillisiä pysähtymispaikkoja. Matka kohti merenrantaa poikkesi uudelleen, kun minut vietiin tutustumaan meidän hakealueeseemme, jossa tuotetaan haketta osaan kohteistamme, kuten juuri tälle Hietasaaren Terveysmetsäpolulle.
Merenrannassa aukeni lammasaidan portit. Näkymänä oli kaunis merellinen maisema, jonka etualalla näkyi työntekijöitä esteettömän kulkureitin valmistuksen parissa. Vähän kauempaa kantautui trimmerin ääni, kun rantakaislikkoa siistittiin kauniin merimaiseman tieltä. Voi onnenpekka – ajattelin minä – kun tajusin, että tänne pääsen töihin. Minua odottelikin jo työpari. Tehtävä oli jatkaa esteettömän kulkureitin rakentamista eteenpäin kohti merta. Työparini porasi kulkusillan laudoitukseen reikiä ja minä puolestani hakkasin puita puutapeilla kiinni kulkusiltaan. Tässä hyödynsin Hietan toimipaikasta napattuja peltoreita, sillä porauksen ääni oli kuin moottorisaha pauhaisi vieressä. Aikani työskenneltyäni voin vielä todeta, että kyllä siinä kuuma tuli. Kaunis aurinkoinen syyskauden alku, tuulen vire poskella sekä hyväntuuliset ja ystävälliset ihmiset täynnä työn meininkiä – tätä voisin tehdä useamminkin. En ehkä ollut kaikkein nopein saamaan 15-senttisiä puutappeja parilla iskulla kiinnitettyä kulkusiltaan, mutta kiinni ne sain ja nautin työstäni! Lyhyellä lepotauolla kuulin suunnitelmasta, jonka mukaan kulkusillan loppupäähän, siis aivan meren ulottuville, tulee pieni lava, jossa saa vierailla esimerkiksi bongailemassa luonnon maisemia.
Mitä tästä päivästä jäi käteen? Noh… ei voi kuin todeta, että jälleen tuntee ylpeyttä ollessaan osa KeKeä. Millainen rikkaus on, että saan todeta Hietasaaren Terveysmetsäpolun esteettömine kulkusiltoineen olevan meidän porukkamme rakentamaa. Käteen jäi yksi nippelitietokin, kun Antti kertoi, että itse asiassa muovikomposiittiterassienkin voi ajatella olevan ekoteko. Mikäli komposiittilaudat on valmistettu kierrätetyistä materiaaleista, kuten muovista ja puukuidusta, vähentävät ne jätettä, ja samalla osaltaan tukevat kestävää kehitystä. Lisäksi niiden pitkä käyttöikä ja vähäinen huollontarve vähentävät kokonaisvaltaisesti ympäristövaikutuksia, sillä esimerkiksi terassia ei tarvitse öljytä kemikaaleilla vuosittain. Eli yhteenvetona muovikomposiittiterassihan on vain hieno juttu, sillä kaikki se muualta tullut muovijäte on saanut uuden jatkokäyttökohteen.
Kerrassaan voimaannuttava päivä. Nyt jaksaa takaisin Sorvin ääreen – eli Sorvarintielle Välivainiolle. Siellä jatkuukin vielä hetken aikaa minun työpiireissäni tutuksi tullut ”hässäkkä”, mutta täytyy sanoa, että kyllä sain voimaannuttavaa uutta puhtia tästä luontotyöstä – taas kerran.
Kiitos Viherrakentaminen tästä tutustumiskerrasta!
Terveisin Rosalie
Rosalie Leskelä on Kestävän kehityksen keskuksen työllisyyspäällikkö. Rosalien työtehtäviin kuuluu erityisesti yhdistyksen kehittäminen, kuntouttavan työtoiminta, sosiaaliohjaus sekä markkinointi ja viestintä.