Blogi
5.3.2025 - Rosa sorvin äärellä, osa 2: Pyöräkorjaamo
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista pyöräkorjaamolta.
Aloitin valmistautumisen vierailuuni pyöräkorjaamolla jo parisen viikkoa itse työpäivää aiemmin, sillä hain ennakkoon vaatevarastoltamme työvaatteet. Ne ovat vaatimus pyöräkorjaamolla toimimisessa. Työpäivän alkaessa harmikseni huomasin, että housut olivat aavistuksen isot, sillä vaatekokeilupäivänä olin käynyt kiinalaisessa buffetissa lounaalla – Vyönhän minä olisin tarvinnut, mutta ainakaan mikään ei puristanut.
Alkukartoitin osaamiseni pyöräkorjaamon esihenkilö Ari Tynin kanssa, ja sain häneltä perehdytyksen pyöräkorjaamon toiminnasta ja työkaluista. Minua odotteli jo purkupyörä, jota sain alkaa työstämään. Kysyin ensimmäisenä, onko pakko käyttää hanskoja – minun ei tarvinnut, mutta tietyt pyöränkorjaukseen liittyvät tehtävät tehdään turvallisuussyistä hanskat kädessä. Valitettavasti en saanut otettua sormuksia pois sormistani, joten ne olivat paikoillaan omalla vastuullani. Istuimme Arin kanssa hetken hymyillen, kunnes rohkaisin häntä naurahtaen, että nyt sinun vaan täytyy alkaa ”käskyttämään” mitä minä teen. Oli jälleen kerran erikoinen asettelu alkaa työskentelemään oman kollegan alaisuudessa.
Aloitin uteliaana pyörän purkamisen. Ensimmäinen ajatus oli, etten selviydy tästä ikinä, varsinkaan tämän päivän aikana. Suurin osa työkaluista oli minulle jo ennestään tuttuja, käytetyin työväline purkutehtävässä oli kuusiokulma-avaimet. Pyörän purkuun liittyviin erityistyökaluihin sain ohjausta. Tarvitsin lähes koko ajan opastusta siitä ”mitä seuraavaksi”. Henkilökunta oli oikein ystävällistä ja apua ei todellakaan ollut hankala saada, kunhan vain kysyi.
Huomasin työskennellessäni, että uutta tietoa tuli paljon. Purin jonkun asian, mutta sitten kun piti kopioida purku toiselle osalle, niin enpäs minä enää muistanutkaan, miten se tehtiin. Olin aika ihmeissäni, että kävimme tämän vaiheen läpi vartti sitten, ja nyt joudun kysymään tätä uudelleen. Epäilin jo muistiani. Sitten tajusin, että tämähän vaikuttaa tutulta. Olen kuullut KeKellä puhuttavan, että alkuun pyöräkorjaamossa työskentely saattaa tuntua muistin osalta hataralta suoriutumiselta – kuin aivojen muistikeskuksessa olisi jotain vikaa. Mietin, ”miksi näin?”. Löysin yhteyden siihen, että aloittaessa ensimmäistä kertaa pyörän purkamista, oppi uutta jatkuvalla syötöllä. Sitten, kun meni lajittelemaan puretut osat, oli edellinen asia jo unohtunut. Uudelle työntekijälle se lajittelukin vaati oppimista. Henkilökohtaisesti en omaksu nopealla tahdilla uutta ilman muistiinpanoja, ja tämä lajittelu tosiaan katkaisi aina keskittymiseni. Olin tyytyväinen teoriaani, ja keskustellessani tästä muiden kanssa, siihen samaistuttiin. Eli pyöräkorjaamolla oppiminen vaatii vain tarpeeksi toistoja.
Tunti oli jo mennyt, ja ajattelin, että en ole päässyt mihinkään. Henkilökunta auttoi minua edelleen mielellään. Kahden tunnin kohdalla kysyessäni ”mitä seuraavaksi”, oli jäljellä enää yksi asia ja se oli siinä. ”Mitä? Menikö minulla vain kaksi tuntia tähän”, ajattelin silmät lautasen kokoisena. Alkuun kokonaisen vaihdepyörän purkuun saattaa mennä koko päivä – jos toinenkin. Pohdin asiaa ja tulin lopputulokseen, että henkilökunta oli hyvin varautunut tulooni. Minulla oli jatkuvasti aina joku ”tuutorina” kertomassa ja ohjaamassa mitä seuraavaksi. Uudelle työntekijälle neuvojen pyytäminen voi olla isokin kynnys, vaikka apua olisikin aina tarjolla. En siis voi ottaa kunniaa tästä kahden tunnin suoriutumisajasta – kunnian saa henkilökunta ystävällisyydestään. Kiitos.
Seuraavaksi pidin pienen kahvitauon. Enpäs minä malttanut pelkästään huilailla, sillä menin kahvimottini kanssa jo vähän silmäilemään seuraavaa asiaa. Siirryin tutustumaan pyörien korjaamiseen. Uteliaana kyselin pyöristä, ja olinkin hyvin yllättynyt kuinka kevyitä pyöriä nykyaikana on olemassa.
KeKen pyöräkorjaamon perustehtäviin kuuluu pyörien korjaaminen sekä purku. Osien lajittelu ja tarvittaessa rikkinäisten osien jatkokierrättäminen ovat osa purkamista. Pyörien korjaamisessa puolestaan asiakkaalle annetaan mahdollisuus valita kierrätetty osa tai uusi osa. Kierrätetyt osat ovat puhdistettuja ja tarkistettuja. KeKe tarjoaa pyöräkorjaamon huollolle ja myyntipyörille takuun. Asiakas voi siis huoletta valita kierrätettäviä osia tai käytetyn myyntipyörän, ja näin osallistua omalta osaltaan vastuulliseen materian kierrättämiseen.
Kestävän kehityksen keskuksen pyöräkorjaamo on ollut olemassa KeKen alkuajoista alkaen eli noin parikymmentä vuotta. KeKen pyöräkorjaamon esihenkilönä toimii Ari Tyni. Pyöräkorjaamon sujuvaa toimintaa tukee Arin vuosien kokemus pyörien korjaamisesta, myyntityöstä ja yrittäjyydestä. Ari kertoo, että on ilo olla mukana tällaisessa kierrätystä tukevassa toiminnassa. Ihmisten työllistäminen on myös Arille tärkeää. Pyöräkorjaamo työllistää vuosittain parisenkymmentä palkkatuettua työntekijää. Lisäksi pyöräkorjaamo tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, jossa työtoimivat osallistuvat toimintaan avustavin tehtävin. Pyöräkorjaamossa voi olla myös työkokeilijoita ja opiskelijaharjoittelijoita. Kuitenkin kaikki pyöräkorjaamolla olevat Ari omaksuu pyöräkorjaamon väeksi, ihmisiä ei erotella, vaan olemme yhtä pyöräkorjaamon perhettä.
KeKen pyöräkorjaamo sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipisteessä. Lue lisää KeKen pyöräkorjaamosta täältä: https://kekekeskus.fi/pyorakorjaamo/
Edelliseltä nettisivulta löydät myös osan myytävistä pyöristämme. Käyhän vilkaisemassa.
Kiitos tästä päivästä. Mielenkiinnolla seuraavaa Rosa sorvin äärellä! -vierailua odotellessa!
Terveisin Rosalie
25.2.2025 – Nelijalkaiset työkaverimme
Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care toiminnassa käytetään erilaisia menetelmiä, joista yksi on eläinavusteiset menetelmät. Eläinavusteisia menetelmiä käytetään, sillä on tutkittu, että eläimen läsnäolo voi saada ihmisessä aikaan myönteisiä vaikutuksia.
Mitä nämä myönteiset vaikutukset sitten ovat? Miten eläimet eroavat ihmisistä? Eläimen läsnäolon on huomattu rauhoittavan ihmistä, ja niiden kosketus ja läheisyys tuovat iloa sekä hyvää mieltä. Eläimen läsnäolo voi tuoda myös lohtua ja tukea tilanteen niin vaatiessa. Läsnäolo on eläimelle luontevaa. Se ei murehdi eilistä eikä huolehdi huomista, niin kuin me ihmiset joskus teemme. Se elää tätä hetkeä, ja välittää aidosti sen hetkisiä tunnetilojaan. Kommunikaatio ja vuorovaikutus tapahtuvat ruumiin kielellä, jota ihmisten on opeteltava lukemaan, sillä yhteinen puhuttu kieli puuttuu. Eläimen viestien kohdalla ei myöskään tarvitse arvailla, tarkoittaako eläin sitä mitä se viestii. Ihminen puolestaan voi joskus puhua toista, kuin elekieli kertoo. Eläin on aito ja rehellinen, ja siihen voi turvautua myös silloin kun ihmissuhteissa on vaikeuksia. Eläin ei myöskään arvioi ihmisiä sosiaalisen aseman tai ulkonäön perusteella. Se ei luokittele. Nämä ovat erityisen tärkeitä seikkoja, kun työskennellään heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kanssa. Eläin voi toimia apuna, ikään kuin linkkinä ja yhdistävänä tekijänä ihmisten välisen kommunikaation ja luottamuksen rakentamisessa. Jo pelkkä eläimen läsnäolo keventää usein tunnelmaa ja helpottaa tutustumista toisiin ihmisiin: eläimistä riittää jutun juurta.
Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, että KeKellä on töissä kaksi nelijalkaista työntekijää, Isku ja Mesi. Isku on jo ikämies, 7-vuotias labradorinnoutaja. Isku on ammatiltaan metsästys- ja kilpakoira, joka on jalkavamman vuoksi ollut jo pidempään sairauslomalla päätehtävästään. Isku on palailemassa työelämään kevyemmillä työtehtävillä ja on innoissaan uudesta roolistaan Kekellä. Mesi puolestaan on 2-vuotias suomenlapinkoira. Mesi on vielä nuori tyttö, ja uransa alkutaipaleella. Iskun ja Mesin tehtävänä on esimerkiksi ihmisten ulkoilutus sekä seurana toimiminen. Erityisesti kävelypalaverit ovat koirille mieleisiä tehtäviä. Koirien vapaapäivinä saa usein vastata kysymyksiin, missä koira on tai milloin se on jälleen töissä. Koirat taitavat odottaa työpäiviään yhtä paljon kuin heidän työkaverinsa heitä, aina yhtä iloisesti ne ovat valmiita uuteen työpäivään. Ja kyllähän se vimmatusti ilosta vispaava häntä heti aamutuimaan saa paatuneimmallekin työmiehelle hymyn huulille.
Lue lisää eläinavusteisuudesta täältä https://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/
Jenna Rantasuomela
Kirjoittaja on Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeen projektikoordinaattori. Luonnosta työtä ja toimintakykyä hankkeen tavoitteena on osallistaa ja työllistää heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta sekä resilienssiä ja voimaantumista työn, työpajojen ja koulutusten lisäksi mm. Green Care ja Blue Care -menetelmien avulla.
20.2.2025 – Rosa sorvin äärellä, osa 1: Ompelimo
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa aloitti työhön tutustumisen ompelimolta.
Aloitin päivän innokkaana – liiankin, sillä olin etuajassa. Sain ensimmäiseksi tehtäväkseni hakea itselleni aamukahvin, jotta voisimme aloittaa rauhallisin ottein miettimään mitä tämän päivän tehtäviini voisi kuulua. Kerroin tavoitteestani tutustua ompelimon arkeen. Lisäksi mainitsin kokemuksestani oman elämäni amatööriompelijana sekä haluavani auttaa visiittini aikana missä tahansa ompelimon työssä – olen avoin kaikelle.
Tehtäväkseni annettiin hakaneulojen lajittelu. Oli vielä aamu, joten tämä tehtävä sopi varhaisen ajankohdan ajatuksiini hyvin. Hakaneulojen lajittelun lomassa sain samalla juoda aamukahviani, vaikka yleisesti ompelimolla on kiellettyä syöminen ja juominen – pitäähän kankaista ym. pitää huolta. Uppouduin tähän lajittelutehtävään ehkä liikaakin. Aloin pohtimaan miten hakaneulat oiotaan, pitääköhän niiden osien olla suipot vai paksut, onko terän paikalla väliä jne. – siis yliajattelin aivan liikaa.
Osallistuin myös tauoille yhdessä ompelimon henkilökunnan kanssa. Tauoilla opin arvokasta ”hiljaista tietoa” mm. kankaan hyödyntämisestä ja ompelukoneneuloista. En tiennytkään, että neula voi olla entinen, vaikka se ei ole konkreettisesti katkennut tai vääntynyt. Minulle annettiinkin tietojeni karttuessa kotitehtäviä esim. oman ompelukoneneulani tarkistus.
Päivä jatkui lankoihin tutustuessa. Yllätyin, kuinka monia erilaisia neulomiseen käytettäviä lankoja on olemassa. Luulin jo päivän lopussa, että tunnistaisin sukkalangan, mutta olin väärässä, ja jo lokeroimani sukkalanka korjattiin ompelimon työntekijän toimesta oikealle paikalleen.
Päivässä kivointa oli yllättäen hakaneulojen lajittelu. Silloin minulla oli hyvin rauhallinen hetki, jolloin tunsin, että osasin homman (vaikka epäröinkin teenkö oikein). Siinä samalla saivat ajatukseni virrata, ja koin olevani päivässä läsnä. KeKen ompelimossa on hieno värikäs sisustus. Myös luontoa näkyy niin ulkona ikkunasta katsottuna kuin erilaisissa ompelimon luontoa kuvaavissa taideteoksissa. Uskon, että sain aamun rauhallisen hakaneulojen lajittelutehtävän aikana annoksen KeKen ideologian mukaista luontohoivaa eli Green Carea. Lue lisää KeKen luontohoivasta täältä: https://kekekeskus.fi/green-care-ja-blue-care/
Kestävän kehityksen keskuksen ompelimo on ollut olemassa koko keskuksen alkuajoilta alkaen eli jo parisen kymmentä vuotta. KeKen ompelimon esihenkilönä toimii Vuokko Haljoki. Ompelimon palvelun sujuvaa toimintaa tukee Vuokon koulutus vaatetusalan artesaanina ja kaavoittajakisällinä. Hänellä on kokemusta myös ompelimoalan yrittäjyydestä. Vuokko kertookin, että hän on ollut aina kiinnostunut kestävästä, vastuullisesta ja ekologisesta pukeutumisesta ja muodista. Itse asiassa Vuokko on aloitellut työuransa alkutaipaletta opiskelijaharjoittelijana täällä KeKen ompelimossa. Tuolloin hän teki mm. korjausompelua, virkkasi mattoja, teki laukkuja – tietysti jo silloin kestävä kehitys huomioiden.
KeKen ompelimo sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipisteessä. Siellä tehdään mm. erilaisia korjausompelutöitä, kuten vetoketjujen vaihtoja ja vaatteiden paikkauksia. KeKen ompelimon yhteydessä toimii myös myymälä, josta löydät monenlaisia suurilta osin kierrätys- ja ylijäämä materiaaleista valmistettuja tuotteita, esimerkiksi lämpimiä villasukkia, käsipyyhkeitä tai hiuskoristeita.
Lue lisää KeKen ompelimosta täältä: https://kekekeskus.fi/ompelimo/
Kiitos tästä päivästä. Odotan jo innolla seuraavaa vierailuani Rosa sorvin äärellä! -teeman parissa.
Terveisin Rosalie
1.7.2024 - Hietan toimipaikan avoimet ovet -tapahtuman jälkitunnelmat
Hietasaareen on valmistunut Kestävän kehityksen keskuksen (KeKe) uusi Hieta-niminen toimipaikka. Sen on tarkoitus toimia Green Care -keskuksena eli hiiliviisaaseen viljelyyn keskittyvänä matalan kynnyksen työpaikkana. Tuoreeseen toimipaikkaan ja sen toimintaan pääsi tutustumaan 18. kesäkuuta 2024 järjestetyssä Hietan avoimet ovet -tapahtumassa, jota sävyttivät ensisijaisesti hyväntuuliset ihmiset ja vesisade. Sääkin on osa luontoa ja sen ehdoilla on edettävä. Suuri halli sekä telttakatoksien alle sijoitetut informaatio- ja tapahtumapisteet tarjosivat suojaa kävijöille, joten kiertotalouteen ja Kestävän kehityksen keskuksen toimintaan sai tutustua rauhassa. Hajanaisista porukoista ja ympäriltä kuuluvasta keskusteluista syntyi yhteisöllisyyden kokemus.
Tilaisuuteen oli kutsuttu puhumaan välityömarkkinoiden merkityksestä entinen kansanedustaja, entinen Kestävän kehityksen keskuksen työntekijä sekä nykyinen Pohteen aluevaltuutettu Anne Huotari. Sateensuojan lisäksi Hietan toimipaikan halli tarjosi laajan puuntuoksuisen tilan Huotarin puheen pitopaikaksi. Hän viittasi Hietan toimintaan ”luonnon osaamisen keskuksena”. Turvallisuus korostui useaan otteeseen Yritetään yhdessä ry:n toiminnan ja tavoitteiden kuvailussa, paikkana oppia ja kehittyä. Kestävän kehityksen keskus on näin ollen työmarkkinoiden, työntekijöiden ja luontoarvojen yhteyspaikka. Hietasaaren alueella pääseekin työskentelemään konkreettisesti luonnon keskellä. Luovuutta ammennetaan ympäristöstä ja Hieta tarjoaa kauniin sijainnin, missä pohdiskella ideoita tuleviin taide- tai kehitysprojekteihin.
Kuten tapahtumassa kävi ilmi, kukaan ei ole yksin ympäristön, niin luonnon kuin siinä elävien ihmisten kokemusten, kohentamisessa. Yleisötapahtuman järjestämiseen osallistuikin myös itse Kestävän kehityksen keskuksen lisäksi muita yhteistyökumppaneita. Oulun ammattikorkeakoulusta oli tultu esittelemään Canemure -hanketta, joka käsittelee muun muassa iImastonsuojelun ja hiilipäästöjen vähentämisen mahdollisuuksia esimerkiksi biohiilen muodossa. Vastaavasti paikka, jossa poltettiin risuja, osoittautui Maaseudun sivistysliiton esitykseksi biohiilen toiminnasta. Kiertokaaren infopiste liittyi samaan ympäristönsuojelun teemaan, ja Martat kertoivat puolestaan toiminnastaan kahvilan pitämisen ohessa.
Kaiken informaation jäsentelyn vastapainoksi tarjolla oli myös mahdollisuus rentoon tekemiseen. Hietasaaren kansallis- ja luontoromantiikkaa sykkivä Hietasaaren kulttuurikierros tarjosi näkemystä alueen luonnosta, linnuista ja kulttuurihistoriasta. Kierroksen luomaa kokemusta ylensi musiikkiesitys. Sateen ropistessa taustalla me mukaan lähteneet saimme istua hetken vanhan rakennuksen kuistilla ja kuunnella kierrosta ohjanneen Veli Vaismaan livelaulantaa kitaransoiton säestyksellä. Kierroksella nähdyt alueen harvat, vanhat säilyneet rakennukset antoivat ympäristölle oman persoonallisuutensa. Palatessamme vastaan tuli Avoimet ovet -tapahtumassa kävijöitä ilahduttamassa ollut yhteistyökumppani Eijan ponitouhujen järjestämä poni, joka palasi läheiseen kotiinsa toivottavasti viihtyisän päivän päätteeksi.
Alueen luonnolla ja rakennuksilla on jo paljon omaa pitkää historiaansa, mutta Hietan toimipaikka on tulevan tarinansa alussa. Kestävän kehityksen toimintaan osallistumalla rakennetaan yhdessä alueen ympäristön ja osallisena olevien ihmisten tulevaisuutta.
22.12.2023 - Toiminnanjohtajan terveiset, joulukuu 2023
Vuosi 2023 on ollut vauhdikas ja uudistusten täyteinen. Kekellä on ahkeroitu monin tavoin ja usea henkilö on löytänyt Keken kautta reittejä eteenpäin. Oululaisia olemme ilahduttaneet kunnostamalla retkeilyreittejä ja nuotiopaikkoja mm. Sanginjoella ja Letonniemessä. Koiteliin on rakenteilla upealle paikalle esteetön reitti, ja vanha vene on saanut uuden käyttötarkoituksensa levähdyspaikkana. Kivikkokankaalle on juuri rakennettu erikoisen muotoinen laavu.
Tällä hetkellä elämme muutosten aikaa. Muutamme hiukan palveluiden työpisteiden paikkoja ja uusi toimipaikka Hieta aloittaa toimintansa vuoden alusta Hietasaaressa. Sinne siirtyy vihertyöt ja rakentaminen sekä näihin liittyvä kuntouttava työtoiminta. Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut, pienkonekorjaamo, ompelimo, pyöräkorjaamo ja lounasravintola löytyvät jatkossakin Kekeltä Välivainion Sorvi-nimisestä toimipaikasta.
Meille on tärkeää, että meille töihin tuleva ihminen saa hyvän kokemuksen työelämästä. Ensi vuonna panostamme erityisesti valmennusosaamisen vahvistamiseen ja luonnon hyvinvointivaikutusten huomioimiseen toiminnassamme. Vasta alkanut ESR-rahoitteinen Luonnosta työtä ja toimintakykyä-hanke auttaa meitä näissä tavoitteissa merkittävästi. Olemme erittäin kiitollisia kaikista meidän kanssamme vuonna 2023 toimineista yhteistyökumppaneista ja ihmisistä. Hyvä työelämä rakennetaan yhteistyöllä!
14.6.2023 - Toiminnanjohtajan terveiset, kesäkuu 2023
Yritetään yhdessä ry:n uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Hallitukseemme kuuluu yhdistyksemme vanhoja työntekijöitä, joilla on kokemusta niin talouspuolelta kuin pajojen arjestakin. Olemme yhdessä hallituksen ja johtoryhmän kanssa nyt erityisesti työstäneet talousasioita ennakoidaksemme yhdistyksemme taloutta. Palkkatukiuudistus tulee kuun vaihteessa. Tällä hetkellä meillä on töissä noin 90 henkilöä ja työtoimijoita noin 65.
Kuntouttava työtoiminta on jatkunut ja erilaisia ryhmätoimintoja on toteutunut niin pajoilla kuin erikseenkin. Kiinteistöpuolella lumityöt ovat vaihtuneet nurmikon leikkuisiin. Pyöräpajalla ja vihertöissä eletään hektistä sesonkiaikaa. Lampaatkin ovat taas Hietasaaressa maisemointitöissä. Ompelimon kautta on moni pelipaita mennyt jo pelikentille ja tilaustyöt menevät nyt jo heinäkuulle asti. Entisöintipajalla ja pienkonekorjaamolla asiakastyöt ovat lisääntyneet. Sisäiset pajamme keittiö, media, toimisto ja siivous huolehtivat työhyvinvoinnistamme joka päivä.
Hietasaaren toimipaikkakin sai nimensä. Hietan rakentaminen on edennyt hyvin. Rakentamista kuitenkin hiukan jarrutellaan keskittyen nyt sesonkiaikana enemmän rakentamisen asiakastöihin.
TYÖ-VOIMA-ksi-hankkeessa on pidetty ensiapukurssi ja kaksi Voi hyvin -kurssia. Hankkeessa kokeillaan kesän ja syksyn aikana myös muita valmennusmalleja henkilöstön tukemiseksi mm. TOIVO-mittaria ja ryhmätyönohjausta.
Työhyvinvointitiimin ja koko Keken yhteisellä ponnistuksella olemme laatineet työpaikan pelisäännöt, jotka pohjaavat arvoihimme. Haluamme Keken olevan oikea työnilon keskus, jossa on tärkeää inhimillisyys, vastuullisuus ja rohkeus!
10.5.2023 -Maailman muuttolintujen päivä 9.5.
17.4.2023 - Toimintaterapeutin terveiset
Toimintaterapeuttiopiskelijan havaintoja Kekestä
Toimintaterapiassa ollaan kiinnostuneita ihmisestä toiminnallisena yksilönä ja toiminnan vaikutuksesta hyvinvointiin.
Ihmisen toiminta tapahtuu aina jossain ympäristössä. Ihminen vaikuttaa jatkuvasti ympäristöönsä ja ympäristö ihmiseen. Tästä syystä toimintaterapiassa tarkastelemme aina myös ympäristöä missä toiminta tapahtuu. Sillä voi olla mahdollistava tai estävä vaikutus. Huomion arvoista on myös, että ympäristö on paljon muutakin kuin fyysistä. Sitä voidaan tarkastelle monin eri tavoin, esimerkiksi sosiaalisesta, kulttuurillisesta, uskonnollista tai poliittisesta näkökulmasta. Ympäristö vaikuttaa myös meidän ajatteluumme sekä tunteisiimme. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia ja hyvä ympäristö haastaa sopivalla tavalla. On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka monipuolista toimintaa Kekessä on mahdollistettu, sekä kuinka ympäristö täällä vaikuttaa Kekeläisten toimintaan.
Työ toimintana on hyvin tärkeää monelle ihmiselle. Se rytmittää arkea, tuo merkitystä elämään, on itsensä kehittämisen väline ja luo taloudellista turvaa. Lisäksi sillä voi olla myös paljon muita merkityksiä. Tämä on myös ilmennyt monissa keskusteluissa teidän kanssanne. Lisäksi on tärkeää pitää muut osa-alueet elämässä tasapainossa. Työn lisäksi pitää olla riittävästi aikaa levätä, nukkua, harrastaa, tehdä arkipäivän toimintoja ja itselleen merkityksellisiä asioita.
Opinnoissani olemme lisäksi miettineet yhteisöä, yhteisöllisyyttä ja sen merkitystä. On huomioitava, ettei kaikissa yhteisöissä ole yhteisöllisyyttä. Onneksi näin ei ole Kekessä. Täällä sai heti alusta asti vaikutelman, että Kekessä on poikkeuksellinen ilmapiiri. Täällä autetaan toisia ja hyväksytään toiset sellaisena kuin ovat. Jokainen osallistuu omien vahvuuksien mukaisesti ja toisia kunnioitetaan.
Ylläpitäkää tätä toisia tukevaa ja kannustavaa ympäristöä. Älkää pitkäkö sitä itsestään selvyytenä, vaan se muodostuu teidän kaikkien yhteistoiminnan tuloksena. Kolme viikkoa kestävässä työharjoittelussa ehtii nähdä ja kokea vain tietyn verran. Nämä olivat minun havaintojani. Mukavaa kevään jatkoa kaikille ja kiitokset mahtavista sekä opettavaisista kohtaamisista.
Ystävällisin terveisin,
toimintaterapeuttiopiskelija Aleksi