Blogi
13.6.2025 - Rosa sorvin äärellä, osa 6: Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hanke
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeessa.
Aloitin päiväni hanketyöntekijänä rauhallisella aamukahvilla Sorvin toimipaikassa sijaitsevalla hanketoimistolla. Katselin toimiston tiloja ja tutustuin materiaaleihin. Tämän jälkeen keskustelimme Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeen, tuttavallisemmin LTT, hankepäällikkö Iliyan Milevin kanssa mitä asioita tänään on tulossa eli mihin pääsen tutustumaan – täällähän yksikään päivä ei ole samanlainen, Iliyan totesi!
Iliyanin ohjaamana perehdyin LTT-hankkeen ajankohtaisiin kuulumisiin päivittämällä heidän ohjausryhmänsä PowerPoint-esitystä. Hankkeen aikana Hieta-toimipaikkaamme syntyy matalan kynnyksen Green Care ja Blue Care -keskus, jossa viljellään hiiliviisaasti. Hietan toimipaikka on rakennettu elementeistä. Asennustyö on ollut osa hankkeen osallistujien tehtäviä. Asennustyö oli sujuvaa, sillä rakennusosat oli määrämittaan sahattuja ja numeroituja. Lue lisää mielenkiintoisesta Hietan rakennusten asennusvaiheesta täältä.
Pääsin tutustumisen aikana soittamaan usean puhelun eri paikkoihin saadakseni tai tarkentaakseni LTT-hankkeeseen liittyviä tietoja. Osallistuin myös hankeviestinnän palaveriin, jossa suunniteltiin seuraavia askelia toiminnan vaikuttavuuden esille tuomiseksi.
Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hanke keskittyy osallistamaan ja työllistämään haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa olevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta, terveyttä, voimaantumista sekä pärjäävyyttä elämässä. Hankkeen menetelmiä ovat työ, työpajat, koulutukset sekä Green Care ja Blue Care -menetelmät.
Luonnosta työtä- ja toimintakykyä -hankkeen toimisto sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipaikassamme, mutta toimintaa on myös yhtä lailla Hietan toimipaikassamme Hietasaaressa.
Kaiken kaikkiaan voin yhtyä Iliyanin sanoihin, ettei hanketyössä yksikään päivä ole samanlainen. Yhtenä päivänä hankehenkilöstö saattaa keskittyä vain toimistotehtäviin, toisena päivänä verkostoidutaan lähiympäristössä, ja välillä ollaan ulkotehtävissä. Hankkeen päivät muodostuvat niin erilaisista ja vaihtelevista tehtävistä, että olisin kokenut täysin toisenlaisen tutustumisen, jos olisinkin vieraillut vaikka huomenna. Yhteenvetona voin sanoa, että LTT-hankkeessa on hyvin mielenkiintoisia ja monipuolisia tehtäviä. Lue lisää Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeesta täältä.
Kiitos hankepäivästä. Kohti kesän lämpöä ja seuraavaa Rosa sorvin äärellä! -vierailua!
Terveisin Rosalie
Rosalie Leskelä on Kestävän kehityksen keskuksen työllisyyspäällikkö. Rosalien työtehtäviin kuuluu erityisesti yhdistyksen kehittäminen, kuntouttavan työtoiminta, sosiaaliohjaus sekä markkinointi ja viestintä.
2.6.2025 - Työmarkkina-arvon ja työkyvyn parantaminen vaativat viisaita valintoja arjessa
Oulun seudulla työttömien määrä on edelleen lisääntynyt ja pitkäaikaistyöttömiä on nyt yli 9 000. Suomen hallituksen puoliväliriihi ilmoitti päätöksistään, joiden yhtenä tavoitteena on lisätä työnteon kannattavuutta ja yrittämistä. Työn verotuksen keventämisen myötä palkasta jäisi enemmän käteen. Se kuulostaa hyvältä!
Valtiovarainministeriö esitteli päätösten myötä talousennusteensa, jonka mukaan työttömien tilanne helpottaisi vasta muutaman vuoden päästä. Valtio havittelee positiivista muutosta pitkällä aikavälillä, mutta maailmantilanne on ailahtelevainen. Valtio ottaa nyt ison riskin, jonka toisessa vaakakupissa on ihmisten hyvinvointi. Rahan järkevä käyttö vaatii suunnittelua ja kurinalaisuutta, ja voi auttaa Suomea selviytymään taloudellisesti vaikeista ajoista. Muutaman vuoden päästä näemme, oliko näillä päätöksillä myönteinen vaikutus vai onko tilanne kurjistunut entisestään. Toki pienikin oljenkorsi tuo toivoa paremmasta tilanteesta.
Meidän jokaisen on kuitenkin mahdollista tehdä arjessa viisaita valintoja oman hyvinvoinnin, talouden tai työmarkkina-arvon lisäämisen eteen. Erilaiset ilmaiset kurssit ja omaan hyvinvointiin panostaminen ovatkin nyt erityisen suosittuja. Moni meistä ei voi vaikuttaa tuloihinsa, erityisesti työttömyyden aikana. Sen sijaan voimme keskittyä siihen, mihin käytämme rahamme. Osa tekee tarkankin talouden suunnitelman ja tarkastelee omia menojaan luokitellen niitä esimerkiksi välttämättömiin, tarpeellisiin ja niihin, jotka tuovat mukavuutta ja iloa elämään.
Tiedämme myös, että ihminen voi olla järkevä ja tietoinen siitä, miten tulisi toimia, mutta usein kuitenkin toimii toisin. Muutenhan me kaikki liikkuisimme riittävästi, käyttäytyisimme toisten ihmisten kanssa hyvin, söisimme aina terveellisesti ja hoitaisimme raha-asiatkin mallikkaasti. Ihmisen käyttäytymistä ohjaavat sekä järki että tunteet. Olemme inhimillisiä ja erehtyväisiä. Juuri se tekee meistä ihmisiä.
Olen elänyt 1990-luvun talouslaman aikana, jolloin Suomessa oli vakavia taloudellisia vaikeuksia. Perheeni koki yrityksen konkurssin ja omaisuuttakin haettiin pois. Rahaa ja tukiverkostoja oli vähän, mutta tämä tilanne opetti minulle paljon. Käytin luovuuttani ja kekseliäisyyttäni menestyäkseni elämässä. Tässä tarkoitan kokonaisvaltaista menestystä. Tiedänkin olevani erityisen rikas, kun minulla on rakkaita ihmisiä elämässäni.
Jo edesmenneen lääkäri Aki Hintsan mukaan menestyminen on hyvinvoinnin sivutuote! Silloin elämän peruspalikat ovat tasapainossa ja ihminen tuntee itsensä, tietää mitä haluaa ja hallitsee omaa elämäänsä. On hyvä pohtia, miten parantaa omaa työmarkkina-arvoaan ja työkykyään pienin askelin.
Me KeKellä iloitsemme, kun joku saa elämäänsä toivotun suunnan tai tekee arjessaan pienen hyvän päätöksen, kuten lopettaa tupakanpolton, aloittaa pyöräilyn tai pääsee työhaastatteluun. Se antaa meille kaikille voimaa. Tehdään viisaita valintoja arjessa sekä pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!
KeKen toiminnanjohtaja Kati Väisänen
Lähteet:
30.5.2025 - Jonin polku kohti työelämää
Kestävän kehityksen keskuksella on 15 erilaista palvelua, joihin voi esimerkiksi työllistyä palkkatuella. KeKellä ja Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeella on tällä hetkellä yhteensä noin 80 palkkatukityöntekijää erilaisissa tehtävissä.
Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeessa on tänä keväänä kerätty erilaisia tarinoita siitä, miten KeKelle on päädytty ja minkälaisia onnistumisia työskentelyn aikana on tapahtunut. Onnistumisten ei tarvitse olla suuria, vaan pienetkin onnistumiset esimerkiksi osallisuuden tai toimintakyvyn suhteen voivat olla yksilötasolla merkittäviä.
Tässä viherraksan Jonin tarina. Ohessa on myös upea Jonin video, josta selviää, miltä 11 kk on näyttänyt Jonin näkökulmasta katsottuna.
Kuka olet ja miten päädyit tänne meille KeKelle?
Olen Joni, ja olen ollut 11 kuukautta työkokeilun kautta palkkatuella viherrakentajan tehtävässä. Olin aluksi kuntouttavassa työtoiminnassa muualla ja olin menossa muualle raksapajalle, mutta kuulin tutulta tästä KeKen paikasta. Päädyin valitsemaan KeKen, sillä minua kiinnosti erityisesti viherraksa alana ja puumateriaalin kanssa työskentely sekä se, että rakennetaan luontoon.
Olit siis aluksi kuntouttavassa työtoiminnassa, josta etenit työkokeilun kautta palkkatuelle töihin. Mikä merkitys palkkatukityöjaksolla oli matkalla eteenpäin kohti työelämää?
KeKen palkkatukityö on merkinnyt minulle paljon. Lähdin alun perin tavoittelemaan ensisijaisesti päivä- ja viikkorytmiä monen vuoden kuntouttavan jälkeen. Täällä tunteja ja työpäiviä tuli lisää. Siitä tuli itsevarmuutta, että pystyy ja kykenee ja osaa. Myös ihmiskontakteja ja uusia taitoja tullut.
Olen saanut palkkatukijakson aikana itsevarmuutta ja oppinut paljon uusia taitoja. Minulla on ollut asenne, että jos en osaa, niin opettelen. Olen oppinut esimerkiksi raksalta paljon uutta ja olen ottanut asenteen, että kuuntelen kun opetetaan. Puusepän ala kiinnostaisi minua, mutta siellä ei ole töitä. Nyt olen täällä ollessa hoksannut raksa-alan ja aion hakea sinne töihin. Näillä näkymin olen saamassa raksa-alalle kesätyöpaikan.
Palkkatuki on mielestäni täydellinen siihen, että saa kokeilla ja tunnustella verrattuna siihen, että menisi oikeaan firmaan työhön suoraan esimerkiksi kuntouttavasta. Palkkatukityön kautta saa itsevarmuutta ja siitä on mielestäni helpompi siirtyä työelämään. Voisin suositella tätä esimerkiksi nuorille, jotka ovat kuntouttavasta siirtymässä eteenpäin. Kuntouttavasta hyppy olisi ollut minulle liian suuri. Tämä palkkatukivaihe oli todella merkittävä tukivaihe minulle. Ilman sitä olisin varmaan jäänyt työttömäksi kotiin.
Tukea, aikaa ja mahdollisuuksia oppia
Hieta on mukava paikka sivummalla ja täällä on hyvä ja positiivinen ilmapiiri. Minusta on tärkeää, että töihin on mukava mennä. Itse asiassa yllättävää on ollut, kuinka mukavaa on ollut kulkea töissä. Täällä osataan käsitellä erilaisia ihmisiä. Välikeskustelu oli myös hyvä, että sai vähän miettiä työtehtäviä, voiko oppia vielä jotain uutta. Mielestäni täällä on ollut hyvät ohjaajat, jotka antavat rauhassa opetella ja antavat myös vastuuta, mutta sitä ei heti vaadita. Koitelinkoski jäi erityisesti mieleen, se oli mielestäni mukava projekti.
Luonto tuo tutkitusti iloa ja hyvinvointia ihmisille. Huomasitko sinä ulkona työskentelyllä tai eläinten läsnäololla olevan vaikutusta hyvinvointiisi?
Viherraksalla työskentelyn aikana olen huomannut positiivisia vaikutuksia ulkona työskentelystä. Luonnossa työskentely kohentaa mielialaa ja rauhoittaa, se edesauttaa työn tekemistä ja tulee hyvä mieli ja fiilis ja aika menee nopeasti. Esimerkiksi Koitelinkoskella oli mahtavat maisemat tehdä töitä. Siellä ihmiset tulivat juttelemaan ja antamaan palautetta ja kehumaan työn jälkeä. Se on hyvä puoli luonnossa työskentelyssä.
Mukava on ollut myös mennä töissä tauolle, kun siellä on koira. Se ottaa iloisesti vastaan, niin kuin oma koira kotona. Olen huomannut, että koira on tuonut iloa muillekin ja se on yhdistänyt ihmisiä ja luonut tiimihenkeä.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Minulla on suunnitelmissa työllistyminen raksa-alalle ja se, että olisin töissä pitkään. Mahdollisesti myöhemmin suuntaan lukkosepäksi. Töiden avulla voisi mahdollistua esimerkiksi omat haaveet, kuten vene ja omakotitalo.
Valmiina työelämään
KeKellä työskentely on auttanut minua paljon. Halusin ehdottomasti käydä palkkatukijakson kuntouttavan jälkeen, jotta voin jatkossa työllistyä. Mielestäni olen onnistunut, ja koen olevani valmis nyt työelämään. Tämä oli tärkeää minulle. Voinkin suositella tätä muille, tämä on matalan kynnyksen paikka. Täällä voi kokeilla ja opetalla rauhassa, niin on helpompi lähteä mukaan. KeKelle on helppo myös tulla, koska ei pakoteta tekemään mitään vaan voi edetä omaa tahtia. Ja sitä kautta itsevarmuus nousee ja kynnys pienenee tulevaisuutta varten. Tärkeimpiä asioita mielestäni onkin matala kynnys ja se, että saa itsevarmuutta ja että saa tukea. Tällöin on helpompi lähteä työelämään.
– Tämän haastattelun jälkeen Joni on työllistynyt rakennusalalle.
Viherraksa on osa ESR+ rahoitteisen Luonnosta työtä ja toimintakykyä hankkeen toimintaa. Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeen tavoitteena on osallistaa ja työllistää heikoimmassa asemassa olevia ja syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta, terveyttä sekä resilienssiä ja voimaantumista työn, työpajojen ja koulutusten lisäksi mm. Green Care ja Blue Care -menetelmien avulla.
19.5.2025 - Takaisin juurille – luonnosta voimaa arkeen ja työhön
Luonto tekee ihmiselle hyvää – tämän tiesivät jo esi-isämme. Silti me nykyihmiset olemme ajoittain unohtaneet yhteytemme luontoon. Tämä yhteys näyttää olevan jälleen vahvistumassa, kun tutkimustieto luonnon hyvinvointivaikutuksista on lisääntynyt. Luonnon merkitys huomioidaan yhä laajemmin yhteiskunnallisella tasolla, niin kaavoituksessa, kuntien päätöksenteossa kuin terveydenhuollossakin. Luonnossa oleskelu ei ole pelkästään miellyttävä ajanviete, vaan se on keino vahvistaa omaa terveyttä ja hyvinvointia.
Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu ja liikkuminen alentaa verenpainetta ja stressitasoja, virkistää, lisää energiatasoa ja parantaa mielialaa sekä tarkkaavaisuutta. Näin ollen on vain luonnollista, että yhä useammat organisaatiot pyrkivät tuomaan luontoa osaksi työarkea ja huomioimaan luonnon hyvinvointivaikutukset. Tätä tehdään esimerkiksi kannustamalla liikkumaan työpäivän aikana luonnossa ja pyöräilemään työmatkat, pitämään taukoja luonnon äärellä ja tuomalla luontoa sisätiloihin esimerkiksi huonekasvien, erilaisten viher- ja maisemaseinien avulla.
Meillä Kestävän kehityksen keskuksella luonnon hyvinvointivaikutukset on pyritty huomioimaan monin tavoin. Olemme perustaneet oman Green Care -tiimin luontohyvinvoinnin edistämiseksi ja Green Care -toiminnan juurruttamiseksi osaksi arkeamme. Green Care tarkoittaa tavoitteellista luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi olemme keksineet oman ”luppoilu” -termin. Kekellä on lupa luppoilla, eli pitää tauko luonnon äärellä ja ottaa hetki omalle hyvinvoinnille.
Luonto on vahvasti läsnä myös hankkeissamme. Esimerkiksi Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta, terveyttä ja voimaantumista hyödyntäen muun muassa Green Care ja Blue Care -menetelmiä. Hankkeen asiakkaat sijoittuvat Kestävän kehityksen keskuksen palveluihin Sorvi-toimipaikkaan ja luontopainotteisiin työtehtäviin Hietasaareen Hieta-toimipaikkaan sekä luontokohteisiin Oulun lähialueilla. Hankkeen asiakkailta on kevään aikana kysytty, millaisia vaikutuksia ulkona työskentelyllä tai luontoelementeillä on ollut hyvinvointiin. Vaikutukset ovat olleet hyvin pitkälti samansuuntaisia kuin tutkimuksissa on todettu. Esimerkiksi ulkona työskentelyn on todettu vaikuttavan positiivisesti esimerkiksi fyysiseen kuntoon ja aktiivisuuteen. Lisäksi paino on laskenut. Merkittäviä vaikutuksia siis!
Tänä vuonna osallistumme ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen Luontotyöpäiväteemaviikkoon 19.-23.5.2025. Luontotyöpäiväviikon tarkoituksena on johdattaa työtä kohden luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Viikon tavoitteena on tuoda luonto osaksi KeKeläisten työpäivää – eli ”luontouttaa” työtä. Mutta miten luonto tuodaan lähemmäs työtä? Yksinkertaisesti sen voi tehdä lisäämällä liikettä ja luonnon elementtejä osaksi työpäivää, ja tekemällä luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi. Luontotyöpäiväviikon aikana KeKeläisiä aktivoidaan luontoon muun muassa valmiiden matalankynnyksen vinkkien ja toimintaideoiden avulla. Tavoitteena on innostaa, inspiroida ja vahvistaa työhyvinvointia – luonnollisesti.
On muistettava, että luonto ei ole vain ympäristö, vaan se on myös voimavara. Sen vaikutukset näkyvät niin mielessä kuin kehossa. Mutta voidakseen tukea meidän hyvinvointiamme, myös luonto tarvitsee huolenpitoa. Hyvinvoiva ihminen tarvitsee hyvinvoivan luonnon – ja päinvastoin. Pidetään siis huolta luonnosta, niin luonto pitää huolta meistä. 🌱
Jenna Rantasuomela
Kirjoittaja on Luonnosta työtä ja toimintakykyä hankkeen projektikoordinaattori. Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeen tavoitteena on osallistaa ja työllistää heikoimmassa asemassa olevia ja syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta, terveyttä sekä resilienssiä ja voimaantumista työn, työpajojen ja koulutusten lisäksi mm. Green Care ja Blue Care -menetelmien avulla.
25.4.2025 - Rosa sorvin äärellä, osa 5: Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista kiinteistö- ja ympäristöpalveluissa.
Kiinteistö- ja ympäristöpalveluihin lähdin ex tempore, kun kalenteristani vapautui yllättäen aikaa. Ei muuta kuin työvaatteet niskaan ja tutustumaan. Kiinteistö- ja ympäristöpalvelujen esihenkilö Aki pohti alkuun mitä hommia minulle löytyisi, sillä oli sadepäivä. Kuitenkin työt tulee hoitaa säässä kuin säässä, joten minut ohjattiin halkohommiin.
Aluksi tutustuin vähän siihen, mitä KeKen ”halkolassa” tehdään. Työparini kertoi minulle, että koivurangat menevät käsittelyyn klapikoneeseen. Osa pätkitään myös moottorisahalla, josta ne pilkotaan kirveellä. Moottorisahaa en valitettavasti päässyt käyttämään, koska se olisi vaatinut turvavarusteita.
Halkolassa oli juuri muutama halkojen toimitusprosessi kesken, joten pääsin lastaamaan halkoja kuljetusta varten. Tutustuin myös KeKen polttopuiden kuivuriin, jossa halkoja voidaan, nimensä mukaisesti, kuivattaa.
Kiinteistö- ja ympäristöpalvelujen tehtäviin kuuluvat myös kiinteistöön liittyvät kunnossapito- ja huoltotyöt. Esimerkiksi välillä joudumme avaamaan pukukaappeja, joiden avaimet ovat kadonneet. Pukukaappikäytännön kehittäminen on ollut kiinteistö- ja ympäristöpalvelujen työlistalla, jotta vara-avaimet olisivat paremmin tunnistettavissa. Sainkin tehtäväksi sekä kaappien aukaisemisen että tämän prosessin kehittämisen. Minulle osoitettiin työpari, kenen kanssa työskentelin. Työn lomassa meille hahmottui miten kaappikäytäntöä voisi kehittää, esimerkiksi miten vara-avaimet kannattaisi merkitä, ja voisiko johonkin työhön osoittaa pienempää kaappia korkean sijaan. Merkitsimme havaintomme ylös, ja otin tehtäväkseni jatkaa tämän prosessin kehittämistä.
KeKen kiinteistö- ja ympäristöpalvelut on ollut olemassa KeKen alkuajoista alkaen eli noin parikymmentä vuotta. Toimintaan kuuluu hyvin monenlaista tehtävää. On esimerkiksi pieniä fiksaus- ja asennustöitä, halkotöitä sekä kierrätystehtäviä, kuten tavaran, kirjojen ja metallin kierrättämistä. Työtehtävät ovat usein myös vuodenaikaan sidottuja. Kesäisin ulkotöinä on esimerkiksi trimmausta, haravointia, piha-alueiden kunnossapitoa ja maalaustehtäviä. Talvisin puolestaan näkyvin tehtävä on lumityöt. Ulkotöiden työmäärät riippuvatkin paljon säästä – esimerkiksi, jos talvella ei ole lunta, niin tehtävät voivat käydä vähiin. Tämän vuoksi tehtävä- ja näin työntekijämäärän tarpeen ennustaminen on haastavaa.
KeKen kiinteistö- ja ympäristöpalvelujen esihenkilönä toimii Aki Pietarila. Palvelun ketterää toimintaa tukee Akin monipuolinen koulutus ja työkokemus mm. metalli-, kuljetus ja kiinteistöalalta. Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut työllistävät vuosittain noin kolmisenkymmentä palkkatuettua työntekijää. Palveluun on mahdollista osallistua myös kuntouttavan työtoiminnan kautta, jossa työtoimijat osallistuvat toimintaan avustavin tehtävin. Myös työkokeilu ja opiskelijaharjoittelu on mahdollista, niin kuin kaikissa muissakin palveluissamme. Kiinteistö- ja ympäristöpalvelumme sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipisteessä. Lue lisää KeKen kiinteistö- ja ympäristöpalvelujen tarjoamista palveluista täältä: https://kekekeskus.fi/romunkuljetus/ sekä täältä: https://kekekeskus.fi/lumityot/
Jälleen kerran työpäivästä mieleeni jäi ystävällinen ja auttava henkilöstö. Minun ei tarvinnut olla yksin, vaan sain ohjausta tarvittaessa.
Kiitos tästä päivästä. Tämä taisi sitten olla viimeinen tutustuminen talvityövaatteissa – meinasi tulla jo osittain kuuma. Mielenkiinnolla seuraavaa Rosa sorvin äärellä! -vierailua odotellessa!
Terveisin Rosalie
25.4.2025 - Rosa sorvin äärellä, osa 4: Tuuma
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista kädentaitoryhmä Tuumassa.
Olin jo etukäteen kovasti odottanut kädentaitoryhmä Tuuman -tutustumispäivää, sillä rakastan kädentaidollisia tehtäviä. Puolestaan heille käyntini tuli yllätyksenä, sillä kysäisin Tuuman esihenkilö Outi Martiskaiselta vasta päivää aiemmin, saanko tulla tutustumaan. Näitä vierailuja järjestellessäni olen huomannut, että oman vaihtelevan ja joustavan työni saan parhaiten sujumaan yksi yhteen vierailujen kanssa, jos en sovi niitä liian varhain ennakkoon.
Tuuma otti minut hyvin vastaan ja minulle oli jopa ehditty pohtia tehtäviä. Sain valita voiveitsen ja mosaiikkikukkaruukun väliltä. Olen koko Tuuman olemassaolon ajan ihastellut heidän kukkaruukkujaan, joten valinta oli selvä!
Henkilökunta ohjasi minua työhön erinomaisesti. Kukkaruukku valmistui mosaiikkitekniikalla, joten ensin suunnittelin, miten saisin pienen pienet laattapalaset näyttämään kauniilta ruukussa. Olin juuri saanut työkaveriltani huoneeni sisustukseen nojatuolin, joka ei sopinutkaan hänen työhuoneeseensa. Siispä suunnittelin ruukkua nojatuolin värit ja kuviot mielessäni. Tuolissa on lehtikuviota ja väreinä vaaleaa, vihertävää ja sinertävää. Harmillisesti en löytänyt sopivia laattoja siihen nähden mitä päässäni kuvittelin. Laattojen täytyi mielellään olla myös saman paksuisia, jotta ruukun pinnasta tulisi sileähkö. Lisäksi aikani oli kortilla, joten suunnitteluunkin aikaa oli käytettävissä vain rajoitetusti. Päädyin ideaan taiteilla ruukkuun muutaman lehtikuvion.
Kyllä se vain on tosiasia, että ohjausta tarvitsee, vaikka kuinka ajattelisi, etteihän tämä laatoituksen tekeminen ole kovin haastavaa hommaa. Aluksi liimat ja laatat suorastaan valuivat ruukustani. Sain opastusta, ja muutin työtapaani niin, että aloin rakentaa pintaa yksi pystykohta laatoitusta kerrallaan. Näin laatat ehtivät hieman kuivua kiinni ennen kuin käänsin ruukkua. Tuumassa työskentely oli rauhallista – olin vain omien ajatuksieni kanssa.
Puolessa välissä työtä tajusin, ettei tämä tänään valmistu, sillä ruukkuhan pitää vielä saumoittaa sen kuivuttua. Työ ehtikin siihen pisteeseen ja jäi kuivumaan loppupäiväni ajaksi. Sain luvan tulla jatkamaan ruukkuprojektiani myöhemmin. Toki minulle tarjottiin apua; joku voisi valmistaa ruukun loppuun puolestani. Halusin kuitenkin tehdä tämän itse kokonaan alusta loppuun saakka.
Jatkoin päivää katsellen, mitä kaikkea erilaista Tuumassa tehdäänkään. Tuuman esihenkilönä toimii Outi Martiskainen. Outilla on artesaanin koulutus, joka näyttäytyy Tuumassa taitavana ohjauksena kädentaitojen monipuoliseen maailmaan. On savitöitä, korvakoruja, puuhevosta ja -lusikkaa, pieniä ompelutöitä sekä nahkatöitä. Mutta yksi erityinen KeKellä näkyvillä oleva asia on Tuuman vastuulla: pihakukat. Keväällä Tuuma kasvattaa pihakukat sisätiloissa ihan siemenistä asti. KeKen pihalla sijaistee erilaisia kukkalaatikoita ja vihertilaa, joissa kukat saavat nauttia auringon lämmöstä. Tuuman yhteyteen kuuluu ulkona oleva kasvihuone, jossa he kasvattavat muun muassa ruukkutomaattia.
Tuuma on toinen niistä Kestävän kehityksen keskuksen palveluista, jotka keskittyvät pelkästään kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat työtoimijoita. Työtoimijat käyvät Tuumassa oman sopimuksensa mukaisesti. KeKellä kuntouttavassa työtoiminnassa voi olla 2–4 päivää viikossa. Kuntouttavan työtoiminnan yleisenä tavoitteena on parantaa työ- ja toimintakykyä, vahvistaa itseluottamusta sekä auttaa eteenpäin työelämässä tai opinnoissa. Lue lisää KeKen kuntouttavasta työtoiminnasta täältä: https://kekekeskus.fi/kuntouttava-tyotoiminta/
Tuuma sijaitsee Välivainiolla Sorvin toimipaikassa. Tuuma on uusi palvelu, sillä se on perustettu vasta reilu vuosi sitten. Itse asiassa minä olen toinen heistä, joka ehdotti kädentaitoryhmälle nimeä Tuuma. Jollakin toisellakin sama termi kävi mielessä, ja saimme nimikilpailusta jaetusti palkinnoksi ruokalippuja Omakuppi-lounasruokalaamme. Tuuma nimenä kuvastaa mielestäni sitä, että työtoiminnassa voidaan ”tuumailla” niin omaa elämänpolkua kuin tehtäviä. Tuuma on myös mittayksikkö, ja kädentaidothan vaativat suunnittelua ja mittaamista.
Ruukun valmistuminen tarvitsi vielä pari käyntikertaa Tuumassa ensimmäisen päiväni jälkeen. Ja tulihan tästä ruukusta lopulta aika kiva!
Kiitoksia Tuumalle tästä päivästä. Mielenkiinnolla seuraavaa Rosa sorvin äärellä! -vierailua!
Terveisin Rosalie
25.3.2025 - Rosa sorvin äärellä, osa 3: Viestintä
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista viestinnän palvelusta.
Olin tälläkin kertaa hyvissä ajoin paikalla. Edessä oli spesiaalimpi päivä, sillä olen viestinnän esihenkilö ja vastaan itse heidän palvelustaan. Tämän sarjajulkaisun suunnitteluvaiheessa toki pohdimme, että tuleeko tutustumiskäynnille joku toinen, mutta tulimme tähän lopputulokseen. Viestintä on ollut monenlaisen uudistuksen keskellä vuoden sisällä, joten minun oli ihan hyvä hypätä työntekijän kenkiin – ja näin tein!
Aluksi kävimme läpi viestinnän perustehtäviä eli miten viestinnän väki toimii arkityöpäivänään. Toiveenani oli palautella mieleeni eri viestinnän työkalujen käyttöä, kuten graafiseen suunnitteluun tarkoitettua InDesignia ja Illustratoria. Tällä hetkellä viestintä hoitaa suunnittelutyötä loistavasti itsenäisesti, joten minun ei ole tarvinnut näihin työkaluihin juurikaan koskea. Nyt pääsin pikaisesti vilkaisemaan käytössä olevia ohjelmistoja.
Pohdimme yhdessä myös muutamia käytännön tehtäviä, joita voisin hoitaa päivän aikana. Yhtenä valikoituneena työtehtävänä oli suunnitella sisäisen viestinnän mainos mikrotuen palvelusta, ja välittää se sitten eteenpäin. En löytänyt mikrotuesta ajantasaisia kuvia, niinpä reippaana otin kuvan itse. Toimin niin kuin kuka tahansa työntekijä ja esittelin valmiin työn niin viestinnän henkilökunnalle kuin mikrotuen esihenkilö Eetu Pekkalalle. Onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi ja virheiden minimoimiseksi on hyvä, että useampi silmäpari tarkastaa tehdyn työn. Tällä kertaa mainos meni suoriltaan läpi – joka toisaalta oli oletuskin – ovathan nämä tehtävät minulle hyvin tuttuja.
KeKen markkinointi kuuluu viestinnän tehtäviin. Markkinointivuosikello on apuna suunnittelussa, jota tarkastelin ja päivitin sovitun mukaisesti. Tein lisäksi pientä sosiaalisen median vaikuttamistyötä, sillä olin yhteydessä uusiin some-ryhmiin KeKen työpaikkojen tiedottamisen näkökulmasta.
Viestintä tukee osaltaan myös KeKen hanketoimintaa. Työpäiväni aikana meillä oli palaveri Luonnosta työtä ja toimintakykyä (LTT) -hankkeen elämänhallintakoordinaattori Jenna Rantasuomelan kanssa. Pohdimme, miten viestintä voi tukea LTT-hankkeen somejulkaisuja ja laajemmin muutakin hankeviestintää. Palaveri sujui oikein hyvin, ja yhteistyötä LTT-hankkeen kanssa saatiin sovittua soljuvammaksi.
Koko päivän ajan yritin pitää mielessäni, että olen nyt työntekijä enkä työtä ohjaava esihenkilö. Totesin monen monta kertaa ääneen, että ”Hei, nyt minä peräännyn. Kertokaahan te, miten toimia”. Oli ihana seurata, kuinka viestinnän väki antoi minulle neuvoja ja tehtäviä. Asettelun muutos oli silmiä avaavaa.
Kestävän kehityksen keskuksen viestinnän palvelu on ollut jollain tavalla aina läsnä, sillä viestintää olemme tehneet aikojen alusta asti eli noin parikymmentä vuotta. Palveluna viestintä on kuitenkin vuosien varrella muuttunut. Alkujaan on lähdetty liikkeelle atk:n ja median yhdistelmästä, josta sitten pikkuhiljaa viime vuosina on eriytetty itsenäisenä palveluna media. Mediapalvelusta olemme lopulta muuttuneet viestinnän palveluksi, joka kuvaa paremmin tekemäämme työtä. Laajemmin viestintä muodostaa yhdessä mikrotuen kanssa KeKen Digipalvelut -kokonaisuuden. Viestinnän esihenkilönä toimii Rosalie Leskelä. Viestinnän palvelun tehtävät liikkuvat viestintä- ja mediatuotannon alalla. Palvelun työntekijät työskentelevät sekä itsenäisesti että tiimissä. He vastaavat erityisesti KeKen sisäisestä viestinnästä ja ulkoisesti sosiaalisen median kanavista. Työntekijät osallistuvat lisäksi erilaisiin projekteihin, jotka voivat sisältää esimerkiksi videotuotantoa, valokuvausta, graafista suunnittelua ja äänen editointia.
KeKen viestinnän palvelu sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipaikassa.
Kiitos tästäkin päivästä. Kohti seuraavaa Rosa sorvin äärellä! -vierailua!
Terveisin Rosalie
5.3.2025 - Rosa sorvin äärellä, osa 2: Pyöräkorjaamo
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa jatkoi työhön tutustumista pyöräkorjaamolta.
Aloitin valmistautumisen vierailuuni pyöräkorjaamolla jo parisen viikkoa itse työpäivää aiemmin, sillä hain ennakkoon vaatevarastoltamme työvaatteet. Ne ovat vaatimus pyöräkorjaamolla toimimisessa. Työpäivän alkaessa harmikseni huomasin, että housut olivat aavistuksen isot, sillä vaatekokeilupäivänä olin käynyt kiinalaisessa buffetissa lounaalla – Vyönhän minä olisin tarvinnut, mutta ainakaan mikään ei puristanut.
Alkukartoitin osaamiseni pyöräkorjaamon esihenkilö Ari Tynin kanssa, ja sain häneltä perehdytyksen pyöräkorjaamon toiminnasta ja työkaluista. Minua odotteli jo purkupyörä, jota sain alkaa työstämään. Kysyin ensimmäisenä, onko pakko käyttää hanskoja – minun ei tarvinnut, mutta tietyt pyöränkorjaukseen liittyvät tehtävät tehdään turvallisuussyistä hanskat kädessä. Valitettavasti en saanut otettua sormuksia pois sormistani, joten ne olivat paikoillaan omalla vastuullani. Istuimme Arin kanssa hetken hymyillen, kunnes rohkaisin häntä naurahtaen, että nyt sinun vaan täytyy alkaa ”käskyttämään” mitä minä teen. Oli jälleen kerran erikoinen asettelu alkaa työskentelemään oman kollegan alaisuudessa.
Aloitin uteliaana pyörän purkamisen. Ensimmäinen ajatus oli, etten selviydy tästä ikinä, varsinkaan tämän päivän aikana. Suurin osa työkaluista oli minulle jo ennestään tuttuja, käytetyin työväline purkutehtävässä oli kuusiokulma-avaimet. Pyörän purkuun liittyviin erityistyökaluihin sain ohjausta. Tarvitsin lähes koko ajan opastusta siitä ”mitä seuraavaksi”. Henkilökunta oli oikein ystävällistä ja apua ei todellakaan ollut hankala saada, kunhan vain kysyi.
Huomasin työskennellessäni, että uutta tietoa tuli paljon. Purin jonkun asian, mutta sitten kun piti kopioida purku toiselle osalle, niin enpäs minä enää muistanutkaan, miten se tehtiin. Olin aika ihmeissäni, että kävimme tämän vaiheen läpi vartti sitten, ja nyt joudun kysymään tätä uudelleen. Epäilin jo muistiani. Sitten tajusin, että tämähän vaikuttaa tutulta. Olen kuullut KeKellä puhuttavan, että alkuun pyöräkorjaamossa työskentely saattaa tuntua muistin osalta hataralta suoriutumiselta – kuin aivojen muistikeskuksessa olisi jotain vikaa. Mietin, ”miksi näin?”. Löysin yhteyden siihen, että aloittaessa ensimmäistä kertaa pyörän purkamista, oppi uutta jatkuvalla syötöllä. Sitten, kun meni lajittelemaan puretut osat, oli edellinen asia jo unohtunut. Uudelle työntekijälle se lajittelukin vaati oppimista. Henkilökohtaisesti en omaksu nopealla tahdilla uutta ilman muistiinpanoja, ja tämä lajittelu tosiaan katkaisi aina keskittymiseni. Olin tyytyväinen teoriaani, ja keskustellessani tästä muiden kanssa, siihen samaistuttiin. Eli pyöräkorjaamolla oppiminen vaatii vain tarpeeksi toistoja.
Tunti oli jo mennyt, ja ajattelin, että en ole päässyt mihinkään. Henkilökunta auttoi minua edelleen mielellään. Kahden tunnin kohdalla kysyessäni ”mitä seuraavaksi”, oli jäljellä enää yksi asia ja se oli siinä. ”Mitä? Menikö minulla vain kaksi tuntia tähän”, ajattelin silmät lautasen kokoisena. Alkuun kokonaisen vaihdepyörän purkuun saattaa mennä koko päivä – jos toinenkin. Pohdin asiaa ja tulin lopputulokseen, että henkilökunta oli hyvin varautunut tulooni. Minulla oli jatkuvasti aina joku ”tuutorina” kertomassa ja ohjaamassa mitä seuraavaksi. Uudelle työntekijälle neuvojen pyytäminen voi olla isokin kynnys, vaikka apua olisikin aina tarjolla. En siis voi ottaa kunniaa tästä kahden tunnin suoriutumisajasta – kunnian saa henkilökunta ystävällisyydestään. Kiitos.
Seuraavaksi pidin pienen kahvitauon. Enpäs minä malttanut pelkästään huilailla, sillä menin kahvimottini kanssa jo vähän silmäilemään seuraavaa asiaa. Siirryin tutustumaan pyörien korjaamiseen. Uteliaana kyselin pyöristä, ja olinkin hyvin yllättynyt kuinka kevyitä pyöriä nykyaikana on olemassa.
KeKen pyöräkorjaamon perustehtäviin kuuluu pyörien korjaaminen sekä purku. Osien lajittelu ja tarvittaessa rikkinäisten osien jatkokierrättäminen ovat osa purkamista. Pyörien korjaamisessa puolestaan asiakkaalle annetaan mahdollisuus valita kierrätetty osa tai uusi osa. Kierrätetyt osat ovat puhdistettuja ja tarkistettuja. KeKe tarjoaa pyöräkorjaamon huollolle ja myyntipyörille takuun. Asiakas voi siis huoletta valita kierrätettäviä osia tai käytetyn myyntipyörän, ja näin osallistua omalta osaltaan vastuulliseen materian kierrättämiseen.
Kestävän kehityksen keskuksen pyöräkorjaamo on ollut olemassa KeKen alkuajoista alkaen eli noin parikymmentä vuotta. KeKen pyöräkorjaamon esihenkilönä toimii Ari Tyni. Pyöräkorjaamon sujuvaa toimintaa tukee Arin vuosien kokemus pyörien korjaamisesta, myyntityöstä ja yrittäjyydestä. Ari kertoo, että on ilo olla mukana tällaisessa kierrätystä tukevassa toiminnassa. Ihmisten työllistäminen on myös Arille tärkeää. Pyöräkorjaamo työllistää vuosittain parisenkymmentä palkkatuettua työntekijää. Lisäksi pyöräkorjaamo tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, jossa työtoimivat osallistuvat toimintaan avustavin tehtävin. Pyöräkorjaamossa voi olla myös työkokeilijoita ja opiskelijaharjoittelijoita. Kuitenkin kaikki pyöräkorjaamolla olevat Ari omaksuu pyöräkorjaamon väeksi, ihmisiä ei erotella, vaan olemme yhtä pyöräkorjaamon perhettä.
KeKen pyöräkorjaamo sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipisteessä. Lue lisää KeKen pyöräkorjaamosta täältä: https://kekekeskus.fi/pyorakorjaamo/
Edelliseltä nettisivulta löydät myös osan myytävistä pyöristämme. Käyhän vilkaisemassa.
Kiitos tästä päivästä. Mielenkiinnolla seuraavaa Rosa sorvin äärellä! -vierailua odotellessa!
Terveisin Rosalie
25.2.2025 – Nelijalkaiset työkaverimme
Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care toiminnassa käytetään erilaisia menetelmiä, joista yksi on eläinavusteiset menetelmät. Eläinavusteisia menetelmiä käytetään, sillä on tutkittu, että eläimen läsnäolo voi saada ihmisessä aikaan myönteisiä vaikutuksia.
Mitä nämä myönteiset vaikutukset sitten ovat? Miten eläimet eroavat ihmisistä? Eläimen läsnäolon on huomattu rauhoittavan ihmistä, ja niiden kosketus ja läheisyys tuovat iloa sekä hyvää mieltä. Eläimen läsnäolo voi tuoda myös lohtua ja tukea tilanteen niin vaatiessa. Läsnäolo on eläimelle luontevaa. Se ei murehdi eilistä eikä huolehdi huomista, niin kuin me ihmiset joskus teemme. Se elää tätä hetkeä, ja välittää aidosti sen hetkisiä tunnetilojaan. Kommunikaatio ja vuorovaikutus tapahtuvat ruumiin kielellä, jota ihmisten on opeteltava lukemaan, sillä yhteinen puhuttu kieli puuttuu. Eläimen viestien kohdalla ei myöskään tarvitse arvailla, tarkoittaako eläin sitä mitä se viestii. Ihminen puolestaan voi joskus puhua toista, kuin elekieli kertoo. Eläin on aito ja rehellinen, ja siihen voi turvautua myös silloin kun ihmissuhteissa on vaikeuksia. Eläin ei myöskään arvioi ihmisiä sosiaalisen aseman tai ulkonäön perusteella. Se ei luokittele. Nämä ovat erityisen tärkeitä seikkoja, kun työskennellään heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kanssa. Eläin voi toimia apuna, ikään kuin linkkinä ja yhdistävänä tekijänä ihmisten välisen kommunikaation ja luottamuksen rakentamisessa. Jo pelkkä eläimen läsnäolo keventää usein tunnelmaa ja helpottaa tutustumista toisiin ihmisiin: eläimistä riittää jutun juurta.
Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, että KeKellä on töissä kaksi nelijalkaista työntekijää, Isku ja Mesi. Isku on jo ikämies, 7-vuotias labradorinnoutaja. Isku on ammatiltaan metsästys- ja kilpakoira, joka on jalkavamman vuoksi ollut jo pidempään sairauslomalla päätehtävästään. Isku on palailemassa työelämään kevyemmillä työtehtävillä ja on innoissaan uudesta roolistaan Kekellä. Mesi puolestaan on 2-vuotias suomenlapinkoira. Mesi on vielä nuori tyttö, ja uransa alkutaipaleella. Iskun ja Mesin tehtävänä on esimerkiksi ihmisten ulkoilutus sekä seurana toimiminen. Erityisesti kävelypalaverit ovat koirille mieleisiä tehtäviä. Koirien vapaapäivinä saa usein vastata kysymyksiin, missä koira on tai milloin se on jälleen töissä. Koirat taitavat odottaa työpäiviään yhtä paljon kuin heidän työkaverinsa heitä, aina yhtä iloisesti ne ovat valmiita uuteen työpäivään. Ja kyllähän se vimmatusti ilosta vispaava häntä heti aamutuimaan saa paatuneimmallekin työmiehelle hymyn huulille.
Lue lisää eläinavusteisuudesta täältä https://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/
Jenna Rantasuomela
Kirjoittaja on Luonnosta työtä ja toimintakykyä -hankkeen projektikoordinaattori. Luonnosta työtä ja toimintakykyä hankkeen tavoitteena on osallistaa ja työllistää heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä, osallisuutta sekä resilienssiä ja voimaantumista työn, työpajojen ja koulutusten lisäksi mm. Green Care ja Blue Care -menetelmien avulla.
20.2.2025 – Rosa sorvin äärellä, osa 1: Ompelimo
Rosa sorvin äärellä!
Työllisyyspalvelupäällikkömme Rosalie Leskelä vierailee tänä vuonna tutustumassa jokaisen KeKen palvelun työhön, ja julkaisemmekin näistä kurkistuksista työarkeen sarjan blogitekstejä nimellä Rosa Sorvin äärellä! Tavoitteena on tutustua eri palvelujen arkeen ja käyttää näkökulmia mm. toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.
Rosa aloitti työhön tutustumisen ompelimolta.
Aloitin päivän innokkaana – liiankin, sillä olin etuajassa. Sain ensimmäiseksi tehtäväkseni hakea itselleni aamukahvin, jotta voisimme aloittaa rauhallisin ottein miettimään mitä tämän päivän tehtäviini voisi kuulua. Kerroin tavoitteestani tutustua ompelimon arkeen. Lisäksi mainitsin kokemuksestani oman elämäni amatööriompelijana sekä haluavani auttaa visiittini aikana missä tahansa ompelimon työssä – olen avoin kaikelle.
Tehtäväkseni annettiin hakaneulojen lajittelu. Oli vielä aamu, joten tämä tehtävä sopi varhaisen ajankohdan ajatuksiini hyvin. Hakaneulojen lajittelun lomassa sain samalla juoda aamukahviani, vaikka yleisesti ompelimolla on kiellettyä syöminen ja juominen – pitäähän kankaista ym. pitää huolta. Uppouduin tähän lajittelutehtävään ehkä liikaakin. Aloin pohtimaan miten hakaneulat oiotaan, pitääköhän niiden osien olla suipot vai paksut, onko terän paikalla väliä jne. – siis yliajattelin aivan liikaa.
Osallistuin myös tauoille yhdessä ompelimon henkilökunnan kanssa. Tauoilla opin arvokasta ”hiljaista tietoa” mm. kankaan hyödyntämisestä ja ompelukoneneuloista. En tiennytkään, että neula voi olla entinen, vaikka se ei ole konkreettisesti katkennut tai vääntynyt. Minulle annettiinkin tietojeni karttuessa kotitehtäviä esim. oman ompelukoneneulani tarkistus.
Päivä jatkui lankoihin tutustuessa. Yllätyin, kuinka monia erilaisia neulomiseen käytettäviä lankoja on olemassa. Luulin jo päivän lopussa, että tunnistaisin sukkalangan, mutta olin väärässä, ja jo lokeroimani sukkalanka korjattiin ompelimon työntekijän toimesta oikealle paikalleen.
Päivässä kivointa oli yllättäen hakaneulojen lajittelu. Silloin minulla oli hyvin rauhallinen hetki, jolloin tunsin, että osasin homman (vaikka epäröinkin teenkö oikein). Siinä samalla saivat ajatukseni virrata, ja koin olevani päivässä läsnä. KeKen ompelimossa on hieno värikäs sisustus. Myös luontoa näkyy niin ulkona ikkunasta katsottuna kuin erilaisissa ompelimon luontoa kuvaavissa taideteoksissa. Uskon, että sain aamun rauhallisen hakaneulojen lajittelutehtävän aikana annoksen KeKen ideologian mukaista luontohoivaa eli Green Carea. Lue lisää KeKen luontohoivasta täältä: https://kekekeskus.fi/green-care-ja-blue-care/
Kestävän kehityksen keskuksen ompelimo on ollut olemassa koko keskuksen alkuajoilta alkaen eli jo parisen kymmentä vuotta. KeKen ompelimon esihenkilönä toimii Vuokko Haljoki. Ompelimon palvelun sujuvaa toimintaa tukee Vuokon koulutus vaatetusalan artesaanina ja kaavoittajakisällinä. Hänellä on kokemusta myös ompelimoalan yrittäjyydestä. Vuokko kertookin, että hän on ollut aina kiinnostunut kestävästä, vastuullisesta ja ekologisesta pukeutumisesta ja muodista. Itse asiassa Vuokko on aloitellut työuransa alkutaipaletta opiskelijaharjoittelijana täällä KeKen ompelimossa. Tuolloin hän teki mm. korjausompelua, virkkasi mattoja, teki laukkuja – tietysti jo silloin kestävä kehitys huomioiden.
KeKen ompelimo sijaitsee Välivainiolla, Sorvin toimipisteessä. Siellä tehdään mm. erilaisia korjausompelutöitä, kuten vetoketjujen vaihtoja ja vaatteiden paikkauksia. KeKen ompelimon yhteydessä toimii myös myymälä, josta löydät monenlaisia suurilta osin kierrätys- ja ylijäämä materiaaleista valmistettuja tuotteita, esimerkiksi lämpimiä villasukkia, käsipyyhkeitä tai hiuskoristeita.
Lue lisää KeKen ompelimosta täältä: https://kekekeskus.fi/ompelimo/
Kiitos tästä päivästä. Odotan jo innolla seuraavaa vierailuani Rosa sorvin äärellä! -teeman parissa.
Terveisin Rosalie
1.7.2024 - Hietan toimipaikan avoimet ovet -tapahtuman jälkitunnelmat
Hietasaareen on valmistunut Kestävän kehityksen keskuksen (KeKe) uusi Hieta-niminen toimipaikka. Sen on tarkoitus toimia Green Care -keskuksena eli hiiliviisaaseen viljelyyn keskittyvänä matalan kynnyksen työpaikkana. Tuoreeseen toimipaikkaan ja sen toimintaan pääsi tutustumaan 18. kesäkuuta 2024 järjestetyssä Hietan avoimet ovet -tapahtumassa, jota sävyttivät ensisijaisesti hyväntuuliset ihmiset ja vesisade. Sääkin on osa luontoa ja sen ehdoilla on edettävä. Suuri halli sekä telttakatoksien alle sijoitetut informaatio- ja tapahtumapisteet tarjosivat suojaa kävijöille, joten kiertotalouteen ja Kestävän kehityksen keskuksen toimintaan sai tutustua rauhassa. Hajanaisista porukoista ja ympäriltä kuuluvasta keskusteluista syntyi yhteisöllisyyden kokemus.
Tilaisuuteen oli kutsuttu puhumaan välityömarkkinoiden merkityksestä entinen kansanedustaja, entinen Kestävän kehityksen keskuksen työntekijä sekä nykyinen Pohteen aluevaltuutettu Anne Huotari. Sateensuojan lisäksi Hietan toimipaikan halli tarjosi laajan puuntuoksuisen tilan Huotarin puheen pitopaikaksi. Hän viittasi Hietan toimintaan ”luonnon osaamisen keskuksena”. Turvallisuus korostui useaan otteeseen Yritetään yhdessä ry:n toiminnan ja tavoitteiden kuvailussa, paikkana oppia ja kehittyä. Kestävän kehityksen keskus on näin ollen työmarkkinoiden, työntekijöiden ja luontoarvojen yhteyspaikka. Hietasaaren alueella pääseekin työskentelemään konkreettisesti luonnon keskellä. Luovuutta ammennetaan ympäristöstä ja Hieta tarjoaa kauniin sijainnin, missä pohdiskella ideoita tuleviin taide- tai kehitysprojekteihin.
Kuten tapahtumassa kävi ilmi, kukaan ei ole yksin ympäristön, niin luonnon kuin siinä elävien ihmisten kokemusten, kohentamisessa. Yleisötapahtuman järjestämiseen osallistuikin myös itse Kestävän kehityksen keskuksen lisäksi muita yhteistyökumppaneita. Oulun ammattikorkeakoulusta oli tultu esittelemään Canemure -hanketta, joka käsittelee muun muassa iImastonsuojelun ja hiilipäästöjen vähentämisen mahdollisuuksia esimerkiksi biohiilen muodossa. Vastaavasti paikka, jossa poltettiin risuja, osoittautui Maaseudun sivistysliiton esitykseksi biohiilen toiminnasta. Kiertokaaren infopiste liittyi samaan ympäristönsuojelun teemaan, ja Martat kertoivat puolestaan toiminnastaan kahvilan pitämisen ohessa.
Kaiken informaation jäsentelyn vastapainoksi tarjolla oli myös mahdollisuus rentoon tekemiseen. Hietasaaren kansallis- ja luontoromantiikkaa sykkivä Hietasaaren kulttuurikierros tarjosi näkemystä alueen luonnosta, linnuista ja kulttuurihistoriasta. Kierroksen luomaa kokemusta ylensi musiikkiesitys. Sateen ropistessa taustalla me mukaan lähteneet saimme istua hetken vanhan rakennuksen kuistilla ja kuunnella kierrosta ohjanneen Veli Vaismaan livelaulantaa kitaransoiton säestyksellä. Kierroksella nähdyt alueen harvat, vanhat säilyneet rakennukset antoivat ympäristölle oman persoonallisuutensa. Palatessamme vastaan tuli Avoimet ovet -tapahtumassa kävijöitä ilahduttamassa ollut yhteistyökumppani Eijan ponitouhujen järjestämä poni, joka palasi läheiseen kotiinsa toivottavasti viihtyisän päivän päätteeksi.
Alueen luonnolla ja rakennuksilla on jo paljon omaa pitkää historiaansa, mutta Hietan toimipaikka on tulevan tarinansa alussa. Kestävän kehityksen toimintaan osallistumalla rakennetaan yhdessä alueen ympäristön ja osallisena olevien ihmisten tulevaisuutta.
22.12.2023 - Toiminnanjohtajan terveiset, joulukuu 2023
Vuosi 2023 on ollut vauhdikas ja uudistusten täyteinen. Kekellä on ahkeroitu monin tavoin ja usea henkilö on löytänyt Keken kautta reittejä eteenpäin. Oululaisia olemme ilahduttaneet kunnostamalla retkeilyreittejä ja nuotiopaikkoja mm. Sanginjoella ja Letonniemessä. Koiteliin on rakenteilla upealle paikalle esteetön reitti, ja vanha vene on saanut uuden käyttötarkoituksensa levähdyspaikkana. Kivikkokankaalle on juuri rakennettu erikoisen muotoinen laavu.
Tällä hetkellä elämme muutosten aikaa. Muutamme hiukan palveluiden työpisteiden paikkoja ja uusi toimipaikka Hieta aloittaa toimintansa vuoden alusta Hietasaaressa. Sinne siirtyy vihertyöt ja rakentaminen sekä näihin liittyvä kuntouttava työtoiminta. Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut, pienkonekorjaamo, ompelimo, pyöräkorjaamo ja lounasravintola löytyvät jatkossakin Kekeltä Välivainion Sorvi-nimisestä toimipaikasta.
Meille on tärkeää, että meille töihin tuleva ihminen saa hyvän kokemuksen työelämästä. Ensi vuonna panostamme erityisesti valmennusosaamisen vahvistamiseen ja luonnon hyvinvointivaikutusten huomioimiseen toiminnassamme. Vasta alkanut ESR-rahoitteinen Luonnosta työtä ja toimintakykyä-hanke auttaa meitä näissä tavoitteissa merkittävästi. Olemme erittäin kiitollisia kaikista meidän kanssamme vuonna 2023 toimineista yhteistyökumppaneista ja ihmisistä. Hyvä työelämä rakennetaan yhteistyöllä!
14.6.2023 - Toiminnanjohtajan terveiset, kesäkuu 2023
Yritetään yhdessä ry:n uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Hallitukseemme kuuluu yhdistyksemme vanhoja työntekijöitä, joilla on kokemusta niin talouspuolelta kuin pajojen arjestakin. Olemme yhdessä hallituksen ja johtoryhmän kanssa nyt erityisesti työstäneet talousasioita ennakoidaksemme yhdistyksemme taloutta. Palkkatukiuudistus tulee kuun vaihteessa. Tällä hetkellä meillä on töissä noin 90 henkilöä ja työtoimijoita noin 65.
Kuntouttava työtoiminta on jatkunut ja erilaisia ryhmätoimintoja on toteutunut niin pajoilla kuin erikseenkin. Kiinteistöpuolella lumityöt ovat vaihtuneet nurmikon leikkuisiin. Pyöräpajalla ja vihertöissä eletään hektistä sesonkiaikaa. Lampaatkin ovat taas Hietasaaressa maisemointitöissä. Ompelimon kautta on moni pelipaita mennyt jo pelikentille ja tilaustyöt menevät nyt jo heinäkuulle asti. Entisöintipajalla ja pienkonekorjaamolla asiakastyöt ovat lisääntyneet. Sisäiset pajamme keittiö, media, toimisto ja siivous huolehtivat työhyvinvoinnistamme joka päivä.
Hietasaaren toimipaikkakin sai nimensä. Hietan rakentaminen on edennyt hyvin. Rakentamista kuitenkin hiukan jarrutellaan keskittyen nyt sesonkiaikana enemmän rakentamisen asiakastöihin.
TYÖ-VOIMA-ksi-hankkeessa on pidetty ensiapukurssi ja kaksi Voi hyvin -kurssia. Hankkeessa kokeillaan kesän ja syksyn aikana myös muita valmennusmalleja henkilöstön tukemiseksi mm. TOIVO-mittaria ja ryhmätyönohjausta.
Työhyvinvointitiimin ja koko Keken yhteisellä ponnistuksella olemme laatineet työpaikan pelisäännöt, jotka pohjaavat arvoihimme. Haluamme Keken olevan oikea työnilon keskus, jossa on tärkeää inhimillisyys, vastuullisuus ja rohkeus!
10.5.2023 -Maailman muuttolintujen päivä 9.5.
17.4.2023 - Toimintaterapeutin terveiset
Toimintaterapeuttiopiskelijan havaintoja Kekestä
Toimintaterapiassa ollaan kiinnostuneita ihmisestä toiminnallisena yksilönä ja toiminnan vaikutuksesta hyvinvointiin.
Ihmisen toiminta tapahtuu aina jossain ympäristössä. Ihminen vaikuttaa jatkuvasti ympäristöönsä ja ympäristö ihmiseen. Tästä syystä toimintaterapiassa tarkastelemme aina myös ympäristöä missä toiminta tapahtuu. Sillä voi olla mahdollistava tai estävä vaikutus. Huomion arvoista on myös, että ympäristö on paljon muutakin kuin fyysistä. Sitä voidaan tarkastelle monin eri tavoin, esimerkiksi sosiaalisesta, kulttuurillisesta, uskonnollista tai poliittisesta näkökulmasta. Ympäristö vaikuttaa myös meidän ajatteluumme sekä tunteisiimme. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia ja hyvä ympäristö haastaa sopivalla tavalla. On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka monipuolista toimintaa Kekessä on mahdollistettu, sekä kuinka ympäristö täällä vaikuttaa Kekeläisten toimintaan.
Työ toimintana on hyvin tärkeää monelle ihmiselle. Se rytmittää arkea, tuo merkitystä elämään, on itsensä kehittämisen väline ja luo taloudellista turvaa. Lisäksi sillä voi olla myös paljon muita merkityksiä. Tämä on myös ilmennyt monissa keskusteluissa teidän kanssanne. Lisäksi on tärkeää pitää muut osa-alueet elämässä tasapainossa. Työn lisäksi pitää olla riittävästi aikaa levätä, nukkua, harrastaa, tehdä arkipäivän toimintoja ja itselleen merkityksellisiä asioita.
Opinnoissani olemme lisäksi miettineet yhteisöä, yhteisöllisyyttä ja sen merkitystä. On huomioitava, ettei kaikissa yhteisöissä ole yhteisöllisyyttä. Onneksi näin ei ole Kekessä. Täällä sai heti alusta asti vaikutelman, että Kekessä on poikkeuksellinen ilmapiiri. Täällä autetaan toisia ja hyväksytään toiset sellaisena kuin ovat. Jokainen osallistuu omien vahvuuksien mukaisesti ja toisia kunnioitetaan.
Ylläpitäkää tätä toisia tukevaa ja kannustavaa ympäristöä. Älkää pitkäkö sitä itsestään selvyytenä, vaan se muodostuu teidän kaikkien yhteistoiminnan tuloksena. Kolme viikkoa kestävässä työharjoittelussa ehtii nähdä ja kokea vain tietyn verran. Nämä olivat minun havaintojani. Mukavaa kevään jatkoa kaikille ja kiitokset mahtavista sekä opettavaisista kohtaamisista.
Ystävällisin terveisin,
toimintaterapeuttiopiskelija Aleksi