Aloitin uteliaana pyörän purkamisen. Ensimmäinen ajatus oli, etten selviydy tästä ikinä, varsinkaan tämän päivän aikana. Suurin osa työkaluista oli minulle jo ennestään tuttuja, käytetyin työväline purkutehtävässä oli kuusiokulma-avaimet. Pyörän purkuun liittyviin erityistyökaluihin sain ohjausta. Tarvitsin lähes koko ajan opastusta siitä ”mitä seuraavaksi”. Henkilökunta oli oikein ystävällistä ja apua ei todellakaan ollut hankala saada, kunhan vain kysyi.

Huomasin työskennellessäni, että uutta tietoa tuli paljon. Purin jonkun asian, mutta sitten kun piti kopioida purku toiselle osalle, niin enpäs minä enää muistanutkaan, miten se tehtiin. Olin aika ihmeissäni, että kävimme tämän vaiheen läpi vartti sitten, ja nyt joudun kysymään tätä uudelleen. Epäilin jo muistiani. Sitten tajusin, että tämähän vaikuttaa tutulta. Olen kuullut KeKellä puhuttavan, että alkuun pyöräkorjaamossa työskentely saattaa tuntua muistin osalta hataralta suoriutumiselta – kuin aivojen muistikeskuksessa olisi jotain vikaa. Mietin, ”miksi näin?”. Löysin yhteyden siihen, että aloittaessa ensimmäistä kertaa pyörän purkamista, oppi uutta jatkuvalla syötöllä. Sitten, kun meni lajittelemaan puretut osat, oli edellinen asia jo unohtunut. Uudelle työntekijälle se lajittelukin vaati oppimista. Henkilökohtaisesti en omaksu nopealla tahdilla uutta ilman muistiinpanoja, ja tämä lajittelu tosiaan katkaisi aina keskittymiseni. Olin tyytyväinen teoriaani, ja keskustellessani tästä muiden kanssa, siihen samaistuttiin. Eli pyöräkorjaamolla oppiminen vaatii vain tarpeeksi toistoja.

Tunti oli jo mennyt, ja ajattelin, että en ole päässyt mihinkään. Henkilökunta auttoi minua edelleen mielellään. Kahden tunnin kohdalla kysyessäni ”mitä seuraavaksi”, oli jäljellä enää yksi asia ja se oli siinä. ”Mitä? Menikö minulla vain kaksi tuntia tähän”, ajattelin silmät lautasen kokoisena. Alkuun kokonaisen vaihdepyörän purkuun saattaa mennä koko päivä – jos toinenkin. Pohdin asiaa ja tulin lopputulokseen, että henkilökunta oli hyvin varautunut tulooni. Minulla oli jatkuvasti aina joku ”tuutorina” kertomassa ja ohjaamassa mitä seuraavaksi. Uudelle työntekijälle neuvojen pyytäminen voi olla isokin kynnys, vaikka apua olisikin aina tarjolla. En siis voi ottaa kunniaa tästä kahden tunnin suoriutumisajasta – kunnian saa henkilökunta ystävällisyydestään. Kiitos.

Seuraavaksi pidin pienen kahvitauon. Enpäs minä malttanut pelkästään huilailla, sillä menin kahvimottini kanssa jo vähän silmäilemään seuraavaa asiaa. Siirryin tutustumaan pyörien korjaamiseen. Uteliaana kyselin pyöristä, ja olinkin hyvin yllättynyt kuinka kevyitä pyöriä nykyaikana on olemassa.