Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti

Kestävän kehityksen keskuksella toteutettiin pitkään työttömänä olleiden työllistämisprojekti 1.9.2013 - 31.8.2016. 

Projektin tarkoituksena oli työllistää vuositasolla 100 henkilöä joko työkokeiluun tai palkkatuella. Painopiste oli nuorissa ja huomiin otettiin myös vankilasta vapautuneet ja maahanmuuttajataustaiset nuoret. Projekti oli suoraa jatkoa keskuksella jo toteutuvalle kuntouttavalle työtoiminnalle ja opiskelulle. 

Yritetään yhdessä ry:llä on jo pitkä kokemus yritysyhteistyöstä. Pitkään työttömänä olleiden sijoittaminen yritykseen vaatii täsmäkoulutusta niihin tehtäviin, joita yrityksissä tehdään. Projekti panostettiin juuri tällaiseen koulutukseen ja työhön. Koulutukset olivat 1-2 päivän mittaista. Lyhytkursseina järjestettiin muun muassa konetyö- ja kivityökursseja, joissa työntekijät saivat valmiuksia suorittaa konetyötehtäviä ja kiveyksenrakentamistöitä ilman aiempaa kokemusta. Työ on motivoivampaa, kun tietää miten ne pitää tehdä oikein. Koulutus on parantanut kurssille osallistuneiden itsetuntoa selviytyä työtehtävistä. 

Hankkeen rahoittajat: Oulun kaupunki, Ely-keskus ja  Te-toimisto 

Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti PITO

Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti (PITO) on ollut tärkeä osa keskuksen toiminnan kehittämistä ja yhteistyöverkostojen rakentaja. Projektin kesto oli 1.12.2010 – 30.11.2013 ja sen pääkohderyhminä olivat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, 18–28 -vuotiaat sekä pitkäaikaistyöttömät. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Oulun kaupungin rahoittamassa projektissa panostettiin työllistämisen lisäksi työllistettävien ohjaukseen, keskuksen laajenemiseen ja yrityssuhteiden luomiseen. 

Pitkäaikaistyöttömille rakennettiin keskuksella henkilökohtaisia työllistymispolkuja ja etsittiin opiskelupaikkoja. Lisäksi keskuksen työntekijöille järjestettiin lyhytkoulutuksia työllistymisedellytysten parantamiseksi. Keskuksen työvalikoimaa monipuolistettiin muun muassa rakentamistoiminnalla ja metsurintöillä. Yrityksiin edelleensijoitettiin työntekijöitä ja keskuksen toimintaa esiteltiin lukuisille alueen yrittäjille sekä muille yhteistyötahoille. Yhteistyötä tiivistettiin myös monien organisaatioiden, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa.  

Projektiin osallistui reilut 170 henkilöä, joista yli puolet oli 24–44 -vuotiaita. Lähes puolet osallistujista oli projektissa päättämisen jälkeen työssä tai koulutuksessa (44 %). Reilut 30 uutta yritystä saatiin mukaan toimintaan. Lähes 90 projektiin osallistunutta henkilöä suoritti projektin kautta yhden tai useamman lyhytkorttikoulutuksen, kuten työturvallisuuskortin, tulityökortin, hygieniapassin ja/tai ensiapukoulutuksen. 

Ympäristönhoidolliset tehtävät -pilotointihanke

Oulun kaupunki ja Kestävän kehityksen keskus käynnistivät ympäristönhoidolliset tehtävät -pilottihankkeen talvella 2011 – 2012. Yhteistyötä tarjottiin usealle Oulun alueella toimivalle yhdistykselle. Mukaan lähti kaksi yhdistystä, joista toisena keskuksella toimiva Oulun TYKI ry, missä organisoinnista vastaisi Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti. Suunnittelutyön päätteeksi Oulun TYKI ry ja Oulun kaupunki tekivät sopimuksen, jossa määriteltiin pilotoinnin tavoitteet ja vastuualueet. Tavoitteena oli luoda uudenlaista työtä ja työllistää pitkään työttömänä olleita sekä monipuolistaa myös keskuksen työllistämisvaihtoehtoja. Vastuut jaettiin siten, että Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ luonnonvarat ja isännöinti -yksikkö tarjoaisi työkohteet, Sosiaalitoimi ja Työvoimanpalvelukeskus ohjaisivat pilotointiin työntekijöitä ja käytännön työn tekisi Oulun TYKI ry pilotointiin ohjattujen työntekijöiden kanssa. Kaikille työllistetyille hankittiin ammattitason varusteet ja työkoneet. Työturvallisuuskoulutus voitiin järjestää PITO -projektin kautta. 

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut tarjosi pieniä työkohteita, joista suoriuduttiin hyvin. Pilotointi kuitenkin aiheutti keskukselle säännöllisiä kuluja, kuten polttoaine-, matka-, laite- ja varustekuluja, jonka seurauksena hanketta haluttiin kehittää eteenpäin. Alkuperäiseen sopimukseen sisältyi pykälä, ettei ilmaiseksi saatua puuta saanut myydä, vaan se tuli käyttää keskuksen lämmittämiseen tai antaa työntekijöille. Tällä haluttiin estää kilpailun vääristäminen, sillä polttopuualalla toimii yksityisiä yrityksiä. Yhdyskunta ja ympäristöpalveluiden kanssa neuvoteltiin jatkossa laajemmista työkohteista, joista keskus pystyi ostamaan kaatamansa puut pystykaupalla markkinahintaan. Tämän jälkeen hankitun polttopuun myynti oli sallittua. Tästä saaduilla tuloilla pystyttiin takaamaan pilotoinnin kannattavuus ja jatkuminen. 

Hanke oli kokonaisuutena erittäin onnistunut. Keskus sai sen kautta mahdollisuuden verkostoitua kaupungin eri yksikköjen kanssa entistäkin tiiviimmin. Yhteistyö ja pilotointi on antanut siihen osallistuneille henkilöille mahdollisuuden lisätä ammattitaitoaan ja luoda kontakteja. Konkreettisena tuloksena tästä on kahden pilotointiin osallistuneen henkilön perustama metsä- ja metsurintyöhön erikoistunut yritys. Hanke on osoitus siitä, että on olemassa paljon tekemätöntä työtä, josta voidaan innovatiivisella yhteistyöllä saada aikaan uusia loistavia toimintamalleja.